Historian paradokseja on, että Mannerheimista tuli koko kansakunnan keulakuva, vaikka itsenäisyyden ajan alussa häntä kohtaan tunnettiin paljon epäluuloa sekä oikeistossa että vasemmistossa.

Upseeristossa Mannerheimia pidettiin epäluotettavana Venäjän armeijataustansa takia ja jopa Ståhlberg vieroksui häntä. Vasemmisto inhosi Mannerheimia sisällissodan vuoksi.

Mannerheimin merkitys Suomen historiassa on valtava, mutta häntä ajoivat monet syyt, kertoo prof. Henrik Meinander. Vähintäänkin jatkosotaan tullessa Mannerheim edelleen toivoi, että bolshevikkihallitus Neuvostoliitossa kaatuisi.

Mannerheim ei ollut alun perin mikään demokraatti vaan hän suhtautui epäluuloisesti parlamentaariseen demokratiaan. Toisaalta hän pystyi sotien välisenä aikana luomaan vahvan auktoriteetin, koska hänellä oli vahva näkemys suursodan uhasta ja hän osasi toimia myös poliitikkojen kanssa. Linkki ohjelmaan tässä.