Yhdessä toimimisen etiikka

Ihminen tarvitsee jatkuvasti toisia ihmisiä niin työssä kuin muissa elämän askareissaan. Arkemme on täynnä yhteisen toiminnan muotoja, joita säätelevät lukemattomat kirjoitetut ja kirjoittamattomat sopimukset. Liberalismin ja rationaalisen valinnan teoriaa voi hedelmällisesti kritisoida ja täydentää yhteisöön uppoutuneella toiminnalla. Silloin esiin nousee niin yhteisöllinen […]

Continue Reading

Kaoottinen joulukuu 1917

Joulukuu 1917 oli Suomessa monin tavoin dramaattinen kuukausi. Punakaartit ja suojeluskunnat varustautuivat. Monin paikoin oli levottomuuksia. Samalla Suomen senaatti valmisteli itsenäisyysjulistusta, mutta osa senaatin jäsenistäkin empi ratkaisevan askeleen ottamista. Itsenäisyyden alkua tutkinut historiantutkija Janne Könönen kertoo, että ratkaisevan siirron teki lopulta saksalaiskenraali […]

Continue Reading

Ihminen ja kieli

Vaikka kaikilla eläimillä on jonkinlaisia kommunikaatiojärjestelmiä, on ihmiskieli viestinnän välineenä monella tapaa ainutlaatuinen. Ihminen osaa sekä erottaa eri äänteitä toisistaan (sen kyllä osaavat eläimetkin) että kategorisoida kielen avulla ympäröivää maailmaa. Ihmiskielen erikoisuus on se, että se osaa yhdistää nämä kaksi elementtiä toisiinsa. […]

Continue Reading

Valistuksen aika

Valistuksessa on kyse erilaisten totunnaisten valtarakenteiden kritiikistä, Immanuel Kantin sanoin ihmisen vapautumisesta itseaiheutetusta alaikäisyydestä. Valistuksella (Les Lumières, Enlightenment) voidaan tarkoittaa myös kansanvalistusta, joka oli kova sana Suomessa 1800-luvulta lähtien. Varsinaisen valistusfilosofian ajaksi katsotaan yleensä 1700-luku, mutta rajat ovat epätäsmällisiä, ja voi hyvin […]

Continue Reading

Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö välirauhan aikana

Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan Karjalasta välirauhan aikana kadonneista taideaarteista ja sodan moraalista yleisemminkin suhteessa eri maiden kulttuuriperintöön. Vieraana on Turun yliopiston arkeologian dosentti Hannu Takala. Kun Suomi joutui luovuttamaan Karjalan Neuvostoliitolle Talvisodan jälkeen, jäi alueelle paljon arvotavaraa, joita Suomi ei ehtinyt evakuoida. […]

Continue Reading

Tuntematon sotilas Kansallisteatterissa

Tuntematon sotilas on käytöltään ja tulkinnaltaan irronnut sekä Väinö Linnan romaanista että Edwin Laineen elokuvasta, sanoo teatterintutkija Julia Pajunen. Se on erottunut alkuperäisestä kriittisestäkin asemastaan muistojen ja muistien kasaumaksi. Jokaisella ihmisellä on jokin käsitys Tuntemattomaan vaikka ei olisi lukenut kirjaa tai nähnyt […]

Continue Reading