Suomella on ollut 12 presidenttiä. Presidentin asema ja valta ovat olleet hyvin erilaisia eri aikakausina. Myös presidenttien suhde valtaan on vaihdellut hyvin paljon itsenäisyyden aikana. Professori Martti Turtola on uusimassa kirjassaan kuvannut Suomen presidenttien suhdetta valtaan ja arvioinut presidenttiemme vallanhalua. Suomalaisen presidenttivallan […]
Poliittinen väkivalta ja Suomi
Suomessa tapahtuva poliittinen väkivalta heijastelee suoraan ulkomaiden tapahtumia ja kansainvälisiä kehityssuuntia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko. Tämä pätee niin Turun puukotusiskuun kuin äärioikeistolaisiin väkivallantekoihin. Poliittinen väkivalta on monimuotoista ja monikasvoista. Tekijä voi olla yksittäinen henkilö, pieni ryhmittämä tai kansainvälinen terroristijärjestö. […]
USA:n sydänmaiden kapina
Valtiovaltaan kriittisesti suhtautuvalla konservatismilla on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Jo maan perustuslaki lähtee siitä, että liittovaltion valta suhteessa kansalaisiin tai osavaltoihin on tarkasti rajattu. Merkittävä muutos tapahtui 1930-luvulla, kun Suuren laman takia valtio otti talouspolitiikasta aiempaa paljon vahvemman otteen New Deal -ohjelmalla. Konservatiivit […]
Demokratian utopia
Demokratia on hyvin muutosvoimainen käsite, sanoo yliopistonlehtori Teppo Eskelinen. Se on motivoinut voimakkaasti yhteiskunnallista liikehdintää ja paremman maailman etsintää. Kuitenkin nyt demokratian käsite kärsii väljähtymisestä tai itsetyytyväisyydestä. Olemme alkaneet kuvitella että me elämme jo valmiissa toimivassa demokratiassa. Teppo Eskelisen mukaan tämä estää […]
Tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö
Tieteellisen tiedon ominaisluonteeseen kuuluu jatkuva epäily ja kyseenalaistaminen. Luotettava tieto syntyy useiden tutkijoiden työn tuloksena, kun eri tutkijat päätyvät tahoillaan samaan lopputulokseen. Tieteellinen prosessi on läpinäkyvä, koska tutkijan pitää perustella tutkimuksen lähtökohta, käytetyt metodit ja esitellä käytetyt aineistot. Julkaistu tutkimus käy myös […]
Tuntematon Kiina
Kiinan nousu viime vuosikymmeninä maailman talousmahdiksi on kohottanut myös kiinalaisten itsetuntoa ja kansallisaatetta. Niinpä maan poliittinen johto näkee nyky-Kiinan tuhansia vuosia vanhan kiinalaisen kulttuurin suorana jatkeena. Virallisen historiankirjoituksen mukaan vasta kommunistinen Kiina pystyi vapauttamaan maan länsimaiden ikeen alta. Kiinan vahvistuminen on johtanut […]
Kaupunkien rooli modernisaatiossa
Kun Suomen suurimmat kaupungit alkoivat kasvaa 1800-luvun jälkipuolella, heijastui kaupungistuminen myös aatteelliseen keskusteluun. Jo silloin alkoi itää ajatus, että nykyaika on positiivista ja radikaaliam ja vanha aika oli pysähtynyttä ja konservatiivista. Siitä rakentuivat rintamat, joissa kaupunki edusti kehitystä ja nykyaikaa ja maaseutu […]
Suomenruotsalaisuuden synty
Suomen vuonna 1809 saama valtiollinen autonomia muutti monia asioita. Autonomian aikaan syntyi myös niin sanottu kielikysymys eli kamppailu siitä, millä kielellä uusi kansakunta toimii. Vielä 1700-luvulla kieli ei ollut Suomessa tärkeä identiteetin määrittäjä. Tärkeämpiä identiteetin tekijöitä olivat muun muassa sääty, uskonto ja […]