Trump, Putin, Merkel ja Suomi

Presidentti Donald Trumpin politiikan perusteet ovat herättäneet kysymyksiä paitsi Yhdysvalloissa, myös oikeastaan koko maailmanjärjestyksessä, joka vallitsi lännessä toisen maailmansodan jälkeen, sanoo pitkän linjan diplomaatti Jaakko Iloniemi. Yhdysvaltain hallintojärjestelmä antaa presidentille laajat valtuudet, mutta vahva oikeuslaitos ja toisaalta kenraalikunta saattavat pitää Trumpin linjan […]

Continue Reading

Suomen synty Euroopan myllerryksessä

Suomen itsenäistyminen oli pitkä prosessi, jonka syyt palautuvat 1700- ja 1800-luvun Euroopan yleisiin suuriin murroksiin. Usein tutkimuskirjallisuudessa Suomen historiaa kerrataan melko kapean näkökulman kautta. Risto Volanen tarkastelee kuitenkin Euroopan murroksia 1800-luvulta lähtien, ja tässä perspektiivissä tulee selväksi, että Suomi oli monin tavoin […]

Continue Reading

Suomalaisen politiikan retoriikka (tällä hallituskaudella)

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Jouni Tilli on analysoinut hallituksen puheita kirjassaan ”Miten puhumme kun puhumme politiikkaa?” Pääministeri Juha Sipilän puheessa syntipukkeja ovat palkansaajat ja tulonsiirtojen varassa elävät, ja heidän täytyy nyt kärsiä, jotta kansakunta pelastuisi. Hallituksen retoriikassa valtiosta tehdään laiska ja holtiton […]

Continue Reading

Uskonto ja väkivalta

Sosiologian dosentti Tiina Arppe on pohtinut väkivaltaa sosiologian isän Émile Durkheimin uskontokäsityksiä ja ranskalaista aatehistoriaa vasten. Ranskassa uskonnon ja väkivallan suhteen tarkastelu alkaa jo 1800-luvulla sosiologiatieteen noususta. Ovatko uskonnot ja siten myös ihmisyhteisöt pohjimmiltaan väkivaltaisia vai antaako uskonto vain tekosyyn tehdä veritekoja […]

Continue Reading

Dialogi demokratiassa

Dialogi on koko demokratiakäsitteen ytimessä. Yhteiset asiat (res publica) ovat kamppailun kohteena dialogissa. Juuri nyt tuntuu siltä, että äänessä ovat äänekkäimmät, eikä kukaan todellisesti keskustele yhteiskunnallisista aiheista. Tavallaan sen ymmärtää. Dialogi on radikaali asia – on aina mahdollista, että oma argumentti häviää. […]

Continue Reading

Yhteiskuntaluokka ja luokkalaki

Väite, että yhteiskuntaluokat olisivat nyky-Suomesta hävinneet, on harhaa, sanoo kansanedustaja Anna Kontula. Työväenluokalle on ominaista, että siihen kohdistuu paljon enemmän kontrollitoimia kuin keskiluokkaan. Luokkatausta erottelee ihmiset kriisitilanteissa, kuten työttömyydessä. Olosuhteiden vaihdos kurjistaa työväenluokkaisesta taustasta tulevia. Kontula ihmettelee, miksi hyvätuloiseen luotetaan lähtökohtaisesti enemmän […]

Continue Reading

Journalismi historian kertojana ja tuottajana

Menneisyyttä kuvatessaan niin tiedotusvälineet kuin historiantutkimuskin pyrkivät totuudellisuuteen mutta niiden kuvauskeinot ja traditiot poikkeavat toisistaan, sanoo historiantutkimusta ja journalismia väitöskirjassaan vertaillut toimittaja Olli Seuri. Vaikka historiantutkimus pyrkii kuvaamaan menneisyyttä tarkasti ja lähdekriittisesti, pitää historia silti kirjoittaa aina uudelleen. Esiin tulee uusia lähteitä […]

Continue Reading