Geneettinen sukututkimus

Geenitutkimus on avannut sukututkimukseen aivan uusia mullistavia näköaloja. Geenitesteillä voidaan selvittää, mistä kaikkialta esivanhempiamme löytyy. Suomaisilta on löytynyt yhteisiä geneettisiä juuria esimerkiksi Amerikan tai Siperian alkuperäisväestön kanssa. Suomalaisten geeniperimä on syntynyt pieninä muuttoaaltoina pitkän historian aikana. Jos asiaa hieman kärjistää, suomalaiset naiset […]

Continue Reading

Itsekkyyden kulttuurihistoria

Usein kuulee valitusta siitä, että elämme itsekkyyden aikaa, sanoo kirjailija Jukka Koskelainen. Koskelainen on tutkinut itsekkyyden käsitettä filosofiassa eri aikakausina. Koskelaisen mukaan itsekkyys on tavallaan vapauden hinta. Hän jäljittää itsekkyyden kulttuurihistoriaa, ja Jean-Jacques Rousseau on – jos ei nyt pääpukari – jonkinlainen […]

Continue Reading

Yhdessä toimimisen etiikka

Ihminen tarvitsee jatkuvasti toisia ihmisiä niin työssä kuin muissa elämän askareissaan. Arkemme on täynnä yhteisen toiminnan muotoja, joita säätelevät lukemattomat kirjoitetut ja kirjoittamattomat sopimukset. Liberalismin ja rationaalisen valinnan teoriaa voi hedelmällisesti kritisoida ja täydentää yhteisöön uppoutuneella toiminnalla. Silloin esiin nousee niin yhteisöllinen […]

Continue Reading

Ihminen ja kieli

Vaikka kaikilla eläimillä on jonkinlaisia kommunikaatiojärjestelmiä, on ihmiskieli viestinnän välineenä monella tapaa ainutlaatuinen. Ihminen osaa sekä erottaa eri äänteitä toisistaan (sen kyllä osaavat eläimetkin) että kategorisoida kielen avulla ympäröivää maailmaa. Ihmiskielen erikoisuus on se, että se osaa yhdistää nämä kaksi elementtiä toisiinsa. […]

Continue Reading

Valistuksen aika

Valistuksessa on kyse erilaisten totunnaisten valtarakenteiden kritiikistä, Immanuel Kantin sanoin ihmisen vapautumisesta itseaiheutetusta alaikäisyydestä. Valistuksella (Les Lumières, Enlightenment) voidaan tarkoittaa myös kansanvalistusta, joka oli kova sana Suomessa 1800-luvulta lähtien. Varsinaisen valistusfilosofian ajaksi katsotaan yleensä 1700-luku, mutta rajat ovat epätäsmällisiä, ja voi hyvin […]

Continue Reading

Kaoottinen 1600-luku

Eurooppa koki 1600-luvulla monta rinnakkaista myllerrystä, kertoo historiantutkija Olli Bäckström. Samalle vuosisadalle osui sekä ympäristökriisi että talouden, politiikan, kulttuurin ja uskonnon kriisejä. Rauhanaika oli poikkeus. Samaan aikaan uudenlainen Eurooppa teki tuloaan. Markkinataloutta syntyi erityisesti Alankomaissa, jossa pian nähtiinkin maailman ensimmäinen pörssiromahdus. Tulpaanien […]

Continue Reading

Michel Foucault ja elämän politiikat

Michel Foucault’n kirjoituksilla on ollut suuri vaikutus meidän aikamme yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun, historiantutkimukseen ja tieteenfilosofiaan. Foucault tutki kriittisesti sitä, miten yhteiskuntamme arkipäiväiset toiminnat ja rakenteet heijastavat vallan käyttöä ja yhteiskunnan hierarkioita. Uusimmassa kirjassaan ”Elämän politiikat” Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Ilpo Helén pohtii sitä […]

Continue Reading