Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö välirauhan aikana

Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan Karjalasta välirauhan aikana kadonneista taideaarteista ja sodan moraalista yleisemminkin suhteessa eri maiden kulttuuriperintöön. Vieraana on Turun yliopiston arkeologian dosentti Hannu Takala. Kun Suomi joutui luovuttamaan Karjalan Neuvostoliitolle Talvisodan jälkeen, jäi alueelle paljon arvotavaraa, joita Suomi ei ehtinyt evakuoida. […]

Continue Reading

Tuntematon sotilas Kansallisteatterissa

Tuntematon sotilas on käytöltään ja tulkinnaltaan irronnut sekä Väinö Linnan romaanista että Edwin Laineen elokuvasta, sanoo teatterintutkija Julia Pajunen. Se on erottunut alkuperäisestä kriittisestäkin asemastaan muistojen ja muistien kasaumaksi. Jokaisella ihmisellä on jokin käsitys Tuntemattomaan vaikka ei olisi lukenut kirjaa tai nähnyt […]

Continue Reading

Ruton historia

Rutto vaikutti valtavasti entisaikojen yhteiskuntiin, ja sitä pidettiin usein Jumalan lähettämänä rangaistuksena. Rutto oli tuhoisa tauti myös siksi, että antiikin jälkeen lääketiede kehittyi todella hitaasti. Vasta 1800-luvulla alettiin ymmärtää kulkutautien todellista luonnetta. Euroopan ruttopandemia 1300-luvulla muutti merkittävästi koko maanosan taloutta. Rutto nosti […]

Continue Reading

Mannerheim

Historian paradokseja on, että Mannerheimista tuli koko kansakunnan keulakuva, vaikka itsenäisyyden ajan alussa häntä kohtaan tunnettiin paljon epäluuloa sekä oikeistossa että vasemmistossa. Upseeristossa Mannerheimia pidettiin epäluotettavana Venäjän armeijataustansa takia ja jopa Ståhlberg vieroksui häntä. Vasemmisto inhosi Mannerheimia sisällissodan vuoksi. Mannerheimin merkitys Suomen […]

Continue Reading

Kaoottinen 1600-luku

Eurooppa koki 1600-luvulla monta rinnakkaista myllerrystä, kertoo historiantutkija Olli Bäckström. Samalle vuosisadalle osui sekä ympäristökriisi että talouden, politiikan, kulttuurin ja uskonnon kriisejä. Rauhanaika oli poikkeus. Samaan aikaan uudenlainen Eurooppa teki tuloaan. Markkinataloutta syntyi erityisesti Alankomaissa, jossa pian nähtiinkin maailman ensimmäinen pörssiromahdus. Tulpaanien […]

Continue Reading

Viedään bolševikkien rahat. Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa

Toisen maailmansodan jälkeen idänkauppa oli ylimmillään 25 % Suomen ulkomaankaupasta. Huippuvuodet olivat 1950-luvun alussa ja vuosina 1981-83. Sodan jälkeen Suomen kauppapoliittinen tilanne oli hankala. Oli vaikea tietää miten Neuvostoliitto suhtautuisi Suomen läntisten kauppasuhteiden kehitykseen. Kekkonen onnistui kuitenkin sekä nostamaan itävientiä että myös […]

Continue Reading

Sota, rauha ja Raamattu

Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen kertoo, että Raamatun esittämä apokalyptinen maailmankuva on hyvin houkutteleva ja helposti omaksuttava. Saman tyyppinen kerronnallinen rakenne orjuutuksesta ja kerran koittavasta voitosta voidaan löytää myös monilta filosofeilta. Sodan ja rauhan etiikka on ollut kristinuskolle vaikea jo uskonnon […]

Continue Reading