Joutilaisuus ja ahkeruus 1700-luvulla

1700-luvulla kirjeiden kirjoittamisesta tuli aatelin ja porvariston muoti-ilmiö. Se heijasteli julkisen ja privaatin alueen muutoksia uudelle ajalle tultaessa. Ruotsiinkin tuli aivan uudenlainen ”porvarillinen julkisuus” – yleiseurooppalainen julkinen sana ja keskustelu, joka viitoitti valistuksen tietä. Porvariston elämän kiinteäksi osaksi tulivat seurapiirijuhlat, teatteri ja […]

Continue Reading

Antiikin Rooman viimeiset vaiheet

Rooman valtakunnan viimeisten vuosisatojen ajasta on paljon vanhentuneita käsityksiä, sanoo antiikintutkija Maijastina Kahlos. Myöhäisantiikki ei ollut rappion ja romahduksen aikaa niin kuin moderneissa tutkimuksissa on usein luultu. Maijastina Kahlos antaa kuvan moniaineksisesta vanhasta imperiumista, jossa esimerkiksi kansalaisuus turvasi aseman ja omistuksen. Vahvistuva […]

Continue Reading

Onni on elämän sivutuote

Jos ihminen asettaa elämänsä päämääräksi onnellisuuden, hän ei todennäköisesti tavoita sitä, sanoo kirjailija Tommi Melender. Melenderin mielestä onni on väistämättä elämän sivutuote. Melender näkee 1800-luvun teollisen murroksen kehitysoptimismissa yhtäläisyyksiä meidän aikaamme. Tekninen kehitys loi 1800-luvulla ennen näkemättömän edistyksen ja mammonan palvonnan. Mutta […]

Continue Reading

Geenitutkimuksen eettiset ongelmat

Genetiikan tutkimus on avannut ihmiskunnalle ennen näkemättömiä mahdollisuuksia saada tietoa perintekijöistä ja kehittää aivan uusia vallankumouksellisia lääkkeitä ja hoitomuotoja. Ihmisen perimän käsittely ja yhä pitemmän ja terveemmän elämän tavoittelu synnyttävät kuitenkin myös eettisiä ongelmia. Tuleeko pitkästä ja terveestä elämästä kaiken ihmisyyden mitta? […]

Continue Reading

Suomen varhaishistoria

Pronssinen miekka oli aikoinaan käänteentekevä keksintö. Pronssikausi muutti eurooppalaista kulttuuria nopeasti ja rajusti. Pronssiaseet pakottivat yhteisöt rakentamaan linnoituksia. Pronssikaudella yleistyi myös jo kivikaudella alkanut tapa haudata vainajat suuriin kiviraunioihin . Tämä kertoo siitä, että silloiset kansat omaksuivat myös uuden uskonnon. Kalle Haatasen […]

Continue Reading

Thomén murhatut veljekset

Hyvinkääläisen Lauri Karan johtama punakaartilaisten lentävä osasto teloitti 1. helmikuuta vuonna 1918 ryhmän kiinni ottamiaan valkoisia Vihdin Nummelassa. Heidän joukossaan oli kolme Thomén veljestä, arkkitehti Valter, Thomesto-yhtiön perustaja William ja arkkitehti Ivar Thomé. Suomen historian dosentti Marko Paavilainen on tutkinut joukkomurhan syitä […]

Continue Reading