Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö välirauhan aikana

Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan Karjalasta välirauhan aikana kadonneista taideaarteista ja sodan moraalista yleisemminkin suhteessa eri maiden kulttuuriperintöön. Vieraana on Turun yliopiston arkeologian dosentti Hannu Takala. Kun Suomi joutui luovuttamaan Karjalan Neuvostoliitolle Talvisodan jälkeen, jäi alueelle paljon arvotavaraa, joita Suomi ei ehtinyt evakuoida. […]

Continue Reading

Tuntematon sotilas Kansallisteatterissa

Tuntematon sotilas on käytöltään ja tulkinnaltaan irronnut sekä Väinö Linnan romaanista että Edwin Laineen elokuvasta, sanoo teatterintutkija Julia Pajunen. Se on erottunut alkuperäisestä kriittisestäkin asemastaan muistojen ja muistien kasaumaksi. Jokaisella ihmisellä on jokin käsitys Tuntemattomaan vaikka ei olisi lukenut kirjaa tai nähnyt […]

Continue Reading

Kaoottinen 1600-luku

Eurooppa koki 1600-luvulla monta rinnakkaista myllerrystä, kertoo historiantutkija Olli Bäckström. Samalle vuosisadalle osui sekä ympäristökriisi että talouden, politiikan, kulttuurin ja uskonnon kriisejä. Rauhanaika oli poikkeus. Samaan aikaan uudenlainen Eurooppa teki tuloaan. Markkinataloutta syntyi erityisesti Alankomaissa, jossa pian nähtiinkin maailman ensimmäinen pörssiromahdus. Tulpaanien […]

Continue Reading

Uskonto ja väkivalta

Sosiologian dosentti Tiina Arppe on pohtinut väkivaltaa sosiologian isän Émile Durkheimin uskontokäsityksiä ja ranskalaista aatehistoriaa vasten. Ranskassa uskonnon ja väkivallan suhteen tarkastelu alkaa jo 1800-luvulla sosiologiatieteen noususta. Ovatko uskonnot ja siten myös ihmisyhteisöt pohjimmiltaan väkivaltaisia vai antaako uskonto vain tekosyyn tehdä veritekoja […]

Continue Reading

Skeptisismin perintö

Kyseenalaistaminen ja epäily on ollut filosofien perustehtävä jo antiikin ajoista lähtien. Se on erottamaton osa filosofiaa. Antiikin pyrrhonilaiset skeptikot olivat sitä mieltä, että ei olemassa mitään varmoja tiedon lähteitä. Koska yhtä hyvä vasta-argumentti oli aina nostettavissa esiin, tuli pidättäytyä arvolausumasta. Tiedon etsimistä […]

Continue Reading

Onko ruoka todella uusi uskonto?

“Ruoka on uusi uskonto” -argumentti vaikuttaa joskus pätevältä. Parhaiten sen voi kai hahmottaa Ulrich Beckin käsitteellä ‘riskiyhteiskunta’. Sen mukaan aikamme ongelmat (ilmasto, pandemiat, ruokatuonto, terveys) tapahtuvat tyypillisesti globaalilla tasolla, mutta niiden kohde tai paikka on yksilöt ja heidän elämäntavalliset “vastuut ja valinnat”. […]

Continue Reading