Huvituksen kartanon tytöt

Yläneellä sijainnut tyttökoti, Huvitus, oli tarkoitettu siveellisesti hairahtuneille tytöille. Sen kuri oli kovaa, joskus mielivaltaistakin, ja Jaana Skytän haastattelemat asukit eivät tunnu vieläkään toipuneen kokonaan kokemuksistaan. Tuskin toipuvatkaan – muistot ovat jääneet kipeästi muistiin. Tyttökoti lakkautettiin vuonna 1979. Jaana Skyttä kirjoittaa yksityisten […]

Continue Reading

Nuorten hengailu ja yhteiskunta

Nuorten kaupungilla hengailusta on tullut liki uhanalaista kulttuuriperintöä, sanoo kaupunkitutkija Noora Pyyry. Varsinkin keskiluokkaisten nuorten vapaa-aika on nykyään hyvin aikataulutettua. Vanhemmat kuljettavat lapsia harrastuksesta toiseen. Tälle on nimikin: koulun ja harrastusten ulkopuolisten toimien aika, siis ”vapaa vapaa-aika”. Nuorten hengailu on siirtynyt kaduilta […]

Continue Reading

Kansallismielisten ja kosmopoliittien kamppailu itsenäisyyden ajan alussa

Itsenäisyyden ajan alku oli Suomessa monella tapaa ristiriitaista aikaa. Toisaalta aikaa leimasi voimakas sisäänpäin kääntynyt kansallismielisyys, mutta toisaalta oli myös tarve luoda uusia kansainvälisiä suhteita ja avata yhteyksiä muuhun Eurooppaan. Molempia aatesuuntia yhdisti ajatus, että Suomi voi nousta tasavertaiseksi kansaksi kansakuntien joukkoon […]

Continue Reading

Kuoleman ja elämän kysymykset

Tutkimuksen mukaan ihminen voisi elää täydellisen ihanteellisissa olosuhteissa jopa 160 vuotta. Sitten tulee jo raja vastaan. Ikuinen elämä ei kuitenkaan ole ihmiselle mahdollista, sillä solujen rappeutuminen on koodattu jo ihmisen ja muidenkin eläinten geeneihin. Kuoleminen alkaa jo syntymästä. Miksi vanhenemme ja kuolemme? […]

Continue Reading

Ruton historia

Rutto vaikutti valtavasti entisaikojen yhteiskuntiin, ja sitä pidettiin usein Jumalan lähettämänä rangaistuksena. Rutto oli tuhoisa tauti myös siksi, että antiikin jälkeen lääketiede kehittyi todella hitaasti. Vasta 1800-luvulla alettiin ymmärtää kulkutautien todellista luonnetta. Euroopan ruttopandemia 1300-luvulla muutti merkittävästi koko maanosan taloutta. Rutto nosti […]

Continue Reading

Mannerheim

Historian paradokseja on, että Mannerheimista tuli koko kansakunnan keulakuva, vaikka itsenäisyyden ajan alussa häntä kohtaan tunnettiin paljon epäluuloa sekä oikeistossa että vasemmistossa. Upseeristossa Mannerheimia pidettiin epäluotettavana Venäjän armeijataustansa takia ja jopa Ståhlberg vieroksui häntä. Vasemmisto inhosi Mannerheimia sisällissodan vuoksi. Mannerheimin merkitys Suomen […]

Continue Reading