Pohjoiset maat alkoivat jo 1600-luvulta lähtien suuntautua Atlantin kautta Amerikkaan, Afrikkaan ja muille kaukaisille alueille. Tämä varhainen globalisaatio syntyi siirtolaisuuden, kaupankäynnin ja myös tieteellisten tutkimusmatkojen kautta. Sen vaikutus oli merkittävä.

Kaupan ja siirtolaisuuden mukana tuli uutta tietoa, uusia kulutustottumuksia ja myös uusia aatteita. Toisaalta maustekauppaa ja kauppalaivastoja leimasi väkivaltainenkin kilpailu. Kaupan ja merirosvouden välinen ero ei aina ollut niin tiukka.

Hollanti nousi 1600-luvulla siirtomaiden valloitukseen aiempien merimahtien, Portugalin ja Englannin rinnalle. Tämä innoitti myös Pohjoismaita, Ruotsia ja Tanskaa mukaan merentakaiseen kaupankäyntiin.

Myös Ruotsi yritti luoda itsestään siirtomaavaltaa. Se perusti Delawareen siirtokunnan ja nykyisen Ghanan rannikolle orjakaupan tukikohdan.

Filosofian tohtori Lauri Tähtinen on tutkinut globalisaation aatehistoriaa ja Pohjoismaiden varhaisten suhteiden syntymistä kaukomaihin.

Kirja avaa aivan uudella tavalla maantieteellistä perspektiiviä, jossa maiden keskinäinen riippuvuus näyttäytyy Atlantin keskipisteen kautta laajana vuorovaikutuksena.

Linkki ohjelmaan tässä.