Maailmanhistoria tuntee paljon suuriksi sankareiksi nostettuja vaikuttajia, joilla on ollut myös pimeä puolensa. Kun menneen maailman sankareista tulee kansallisia merkkihenkilöitä, heidän virheitään ja jopa julmuuksiaan vähätellään tai niistä vaietaan. Helpointa on yksinkertaIsesti unohtaa. Niin! Tai valehdella.

Tietokirjailija Ari Turunen on perehtynyt historian tunnettujen suurten sankarien hirmutekoihin ja muihin häpeällisiin suorituksiin.

Ari Turunen kertoo, että usein sankaripatsaaksi korotettu kansallissankari onkin jo naapurimaassa kansakunnan vihollinen.

Esimerkiksi 1200-luvulla elänyt Tsingis-kaani on Mongoliassa edelleen kunnioitettu sankari, vaikka hän sotajoukkoineen järjesti valtaisia verilöylyjä.

Makedonialaisten (ja ehkä koko läntisen maailman) edelleen ihailema Aleksanteri Suuri murhautti estoitta sekä sotilaita että siviilejä. Kun puhutaan suurmiesten historiasta, hänen uhriensa näkökulma unohtuu.

Muistelemme Martti Lutheria tolkun miehenä. Roskaa! Lutherin raivo ei kohdistunut vain katoliseen kirkkoon vaan myös eri väestöryhmiin, köyhiin ja juutalaisiin todellisen mulkeron raivolla.

Che Guevaran kuvilla varustetut paidat ja julisteet menevät vielä nykyäänkin kaupaksi. Harva haluaa tietää, että tämä ihailtu kapinapäällikkö oli myös säälimätön vankien teloittaja. ”Isä, olen alkanut pitää tappamisesta”, hän kirjoitti kuvaavasti.

Ari Turusen mielestä jokaisen kansakunnan pitäisi suhtautua kriittisesti omiin sankareihinsa ja kertoa heitä myös ikävät tosiasiat. Linkki ohjelmaan tässä.