Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen kertoo, että Raamatun esittämä apokalyptinen maailmankuva on hyvin houkutteleva ja helposti omaksuttava. Saman tyyppinen kerronnallinen rakenne orjuutuksesta ja kerran koittavasta voitosta voidaan löytää myös monilta filosofeilta. Sodan ja rauhan etiikka on ollut kristinuskolle vaikea jo uskonnon […]
Pelot ja pelottelu uskonnollisissa yhteisöissä
Suomessa on useita uskonnollisia yhteisöjä, joissa jäseniä hallitaan pelolla, sanoo teologi Aila Ruoho. Pelkoa pidetään yllä muun muassa kertomuksilla demoneista, helvetistä tai maailmanlopusta. Joissakin yhteisöissä hyväksytään myös se, että lapset kasvatetaan jo pienestä pitäen pelkäämään ja tuntemaan huonoa omatuntoa ja ahdistusta. Lapsen […]
Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria
Suomen itsenäisyyshanketta voi tarkastella esimerkiksi kansanliikkeiden kautta, sanoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Raittiusliikkeen tavoitteet olivat yhteisiä sekä porvaristolle että työväestölle. Työväenliike oli myös sivistyksellinen liike, ja urheilu yhdisti ja jakoi Suomen kansaa. Suomen satavuotisessa historiassa on suuria mullistuksia. Sisällissota ja lamakaudet ovat […]
Oman talouden hallinta
Rahasta pitäisi puhua enemmän, sanoo tietokirjailija Jenni Selosmaa. Vasta-argumentti voisi olla, että rahasta puhuminen on banaalia ja koskee riippuvuutta. Selosmaan opeissa rahan hallinta tarkoittaa kuitenkin ennen kaikkea vapautta. Kun tavoitteena on elämän merkityksellisyys, on kysyttävä, kuinka paljon on tarpeeksi. Se onkin ongelma, […]
Hurmaava ja hullu Japani
Japanin vanhat keisariajan kulttuurimuodot vaikuttavat voimakkaasti nykyajan japanilaiseen taiteeseen ja yhteiskuntaan, sanoo tutkija ja tietokirjailija Minna Eväsoja. Eväsoja on opiskellut Kiotossa useita vuosia teetaidetta, no-teatteria, kukkien asettelua ja kalligrafiaa. Japanilainen perinnekulttuuri on hyvin muotosidonnaista. Perinteisessä teatterissa tai teeseremoniassa noudatetaan vanhoja kaavoja ja […]
Uskonto ja väkivalta
Sosiologian dosentti Tiina Arppe on pohtinut väkivaltaa sosiologian isän Émile Durkheimin uskontokäsityksiä ja ranskalaista aatehistoriaa vasten. Ranskassa uskonnon ja väkivallan suhteen tarkastelu alkaa jo 1800-luvulla sosiologiatieteen noususta. Ovatko uskonnot ja siten myös ihmisyhteisöt pohjimmiltaan väkivaltaisia vai antaako uskonto vain tekosyyn tehdä veritekoja […]
Suomen kielen historia ja kehitys
Suomen kieli ei ole niin pieni, eksoottinen ja vaikea kuin suomalaiset usein uskovat, sanoo suomen kielen tutkija Lari Kotilainen. Sijamuodoiltaan suomi on toki erikoinen. Harvassa kielessä on viittätoista sijamuotoa. Agricolan jälkeen suomen kielen kehitys oli hyvin verkkaista. Kieli eli lähinnä kristillisessä kirjallisuudessa, […]
Intersektionaalinen feminismi sucks! (Olinko kyllin provosoiva?)
Mikä kumma tämä intersektionaalinen feminismi nyt on? Mä en löydä tästä mitään uutta. Kun tutkin 90- ja nollaluvulla tällaisia vähemmistöjen tunnustamisia (politics of recognition, Anerkennung) yliopistolla, luulin että tällaisista marginaalisuus- ja identiteettipyörityksistä oli jo päästy, koska ne olivat poliittisesti niin taantumuksellisia. Tasa-arvofeministinä […]