Usein kuulee valitusta siitä, että elämme itsekkyyden aikaa, sanoo kirjailija Jukka Koskelainen. Koskelainen on tutkinut itsekkyyden käsitettä filosofiassa eri aikakausina. Koskelaisen mukaan itsekkyys on tavallaan vapauden hinta. Hän jäljittää itsekkyyden kulttuurihistoriaa, ja Jean-Jacques Rousseau on – jos ei nyt pääpukari – jonkinlainen […]
Yhdessä toimimisen etiikka
Ihminen tarvitsee jatkuvasti toisia ihmisiä niin työssä kuin muissa elämän askareissaan. Arkemme on täynnä yhteisen toiminnan muotoja, joita säätelevät lukemattomat kirjoitetut ja kirjoittamattomat sopimukset. Liberalismin ja rationaalisen valinnan teoriaa voi hedelmällisesti kritisoida ja täydentää yhteisöön uppoutuneella toiminnalla. Silloin esiin nousee niin yhteisöllinen […]
Ihminen ja kieli
Vaikka kaikilla eläimillä on jonkinlaisia kommunikaatiojärjestelmiä, on ihmiskieli viestinnän välineenä monella tapaa ainutlaatuinen. Ihminen osaa sekä erottaa eri äänteitä toisistaan (sen kyllä osaavat eläimetkin) että kategorisoida kielen avulla ympäröivää maailmaa. Ihmiskielen erikoisuus on se, että se osaa yhdistää nämä kaksi elementtiä toisiinsa. […]
Valistuksen aika
Valistuksessa on kyse erilaisten totunnaisten valtarakenteiden kritiikistä, Immanuel Kantin sanoin ihmisen vapautumisesta itseaiheutetusta alaikäisyydestä. Valistuksella (Les Lumières, Enlightenment) voidaan tarkoittaa myös kansanvalistusta, joka oli kova sana Suomessa 1800-luvulta lähtien. Varsinaisen valistusfilosofian ajaksi katsotaan yleensä 1700-luku, mutta rajat ovat epätäsmällisiä, ja voi hyvin […]
Kaoottinen 1600-luku
Eurooppa koki 1600-luvulla monta rinnakkaista myllerrystä, kertoo historiantutkija Olli Bäckström. Samalle vuosisadalle osui sekä ympäristökriisi että talouden, politiikan, kulttuurin ja uskonnon kriisejä. Rauhanaika oli poikkeus. Samaan aikaan uudenlainen Eurooppa teki tuloaan. Markkinataloutta syntyi erityisesti Alankomaissa, jossa pian nähtiinkin maailman ensimmäinen pörssiromahdus. Tulpaanien […]
Michel Foucault ja elämän politiikat
Michel Foucault’n kirjoituksilla on ollut suuri vaikutus meidän aikamme yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun, historiantutkimukseen ja tieteenfilosofiaan. Foucault tutki kriittisesti sitä, miten yhteiskuntamme arkipäiväiset toiminnat ja rakenteet heijastavat vallan käyttöä ja yhteiskunnan hierarkioita. Uusimmassa kirjassaan ”Elämän politiikat” Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Ilpo Helén pohtii sitä […]
Sota, rauha ja Raamattu
Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen kertoo, että Raamatun esittämä apokalyptinen maailmankuva on hyvin houkutteleva ja helposti omaksuttava. Saman tyyppinen kerronnallinen rakenne orjuutuksesta ja kerran koittavasta voitosta voidaan löytää myös monilta filosofeilta. Sodan ja rauhan etiikka on ollut kristinuskolle vaikea jo uskonnon […]
Uskonto ja väkivalta
Sosiologian dosentti Tiina Arppe on pohtinut väkivaltaa sosiologian isän Émile Durkheimin uskontokäsityksiä ja ranskalaista aatehistoriaa vasten. Ranskassa uskonnon ja väkivallan suhteen tarkastelu alkaa jo 1800-luvulla sosiologiatieteen noususta. Ovatko uskonnot ja siten myös ihmisyhteisöt pohjimmiltaan väkivaltaisia vai antaako uskonto vain tekosyyn tehdä veritekoja […]