Kyseenalaistaminen ja epäily on ollut filosofien perustehtävä jo antiikin ajoista lähtien. Se on erottamaton osa filosofiaa. Antiikin pyrrhonilaiset skeptikot olivat sitä mieltä, että ei olemassa mitään varmoja tiedon lähteitä. Koska yhtä hyvä vasta-argumentti oli aina nostettavissa esiin, tuli pidättäytyä arvolausumasta. Tiedon etsimistä […]
Suomen kielen historia ja kehitys
Suomen kieli ei ole niin pieni, eksoottinen ja vaikea kuin suomalaiset usein uskovat, sanoo suomen kielen tutkija Lari Kotilainen. Sijamuodoiltaan suomi on toki erikoinen. Harvassa kielessä on viittätoista sijamuotoa. Agricolan jälkeen suomen kielen kehitys oli hyvin verkkaista. Kieli eli lähinnä kristillisessä kirjallisuudessa, […]
Dialogi demokratiassa
Dialogi on koko demokratiakäsitteen ytimessä. Yhteiset asiat (res publica) ovat kamppailun kohteena dialogissa. Juuri nyt tuntuu siltä, että äänessä ovat äänekkäimmät, eikä kukaan todellisesti keskustele yhteiskunnallisista aiheista. Tavallaan sen ymmärtää. Dialogi on radikaali asia – on aina mahdollista, että oma argumentti häviää. […]
Yhteiskuntaluokka ja luokkalaki
Väite, että yhteiskuntaluokat olisivat nyky-Suomesta hävinneet, on harhaa, sanoo kansanedustaja Anna Kontula. Työväenluokalle on ominaista, että siihen kohdistuu paljon enemmän kontrollitoimia kuin keskiluokkaan. Luokkatausta erottelee ihmiset kriisitilanteissa, kuten työttömyydessä. Olosuhteiden vaihdos kurjistaa työväenluokkaisesta taustasta tulevia. Kontula ihmettelee, miksi hyvätuloiseen luotetaan lähtökohtaisesti enemmän […]
Journalismi historian kertojana ja tuottajana
Menneisyyttä kuvatessaan niin tiedotusvälineet kuin historiantutkimuskin pyrkivät totuudellisuuteen mutta niiden kuvauskeinot ja traditiot poikkeavat toisistaan, sanoo historiantutkimusta ja journalismia väitöskirjassaan vertaillut toimittaja Olli Seuri. Vaikka historiantutkimus pyrkii kuvaamaan menneisyyttä tarkasti ja lähdekriittisesti, pitää historia silti kirjoittaa aina uudelleen. Esiin tulee uusia lähteitä […]
Suomen ja Ruotsin puolustuspolitiikan haasteet
Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuuspolitiikan päämääränä oli vakauttaa turvallisuustilanne koko Itämeren alueella. Nyt liittoutumattomuus ei enää takaa turvallisuutta, sanoo Alpo Rusi. Muutokset ovat entistä nopeampia. Vielä tammikuussa 2014 Ruotsin puolustusministeri totesi, että sodan syttyminen ei ole enää mahdollista Euroopassa. Heti tämän lausunnon jälkeen […]
Suomalainen yksinäisyys
Näyttää siltä, että pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa yksinäisyyttä on vähemmän kuin muualla. Yllättävää on myös se, että Suomessa on suhteellisen vähän yksinäisyyttä, vaikka kulttuurimme kuvaa usein suomalaisen kaihomielisenä yksinkulkijana, jolla ei ole yhtään ystävää. Myös tietoisuus yksinäisyyden terveyshaitoista on lisääntynyt huomattavasti. On todettu, että […]
Nationalismin kuolemantanssi
On lyhytnäköistä ymmärtää nationalismi itsestään selvästi hyväksi tai huonoksi asiaksi. Kyse on aina myös siitä, kuka sitä käyttää ja mihin päämäärään, sanoo toimittaja Heikki Aittokoski. Nationalismin juuret ovat syvällä Euroopan historiassa, mutta ei ehkä niin syvällä kuin voisi kuvitella. Erityisesti 1800-luku on […]