Ilkka Niiniluoto keskustelee tässä hyvän elämän filosofiasta. Ajatus on asetettu jo vuosituhansia sitten, ja antiikin Kreikassa oppi ”eudaimoniasta” (eu-daimon; hyvä henki/ihminen) alkoi jo vakiintua meille tutuille tavoille. Ilkka Niiniluoto ei kuitenkaan ole mikään onnellisuusoppaiden kirjoittaja. Hän pitää onnellisuutta hieman vieraana tilana, joka […]

Elvis elää. HIV on valkoisten juoni mustien päänmenoksi. 9/11, JFK… Näillä ja monella muulla salalliittoteorialla on vankat kannattajansa. Miten erottaa harmiton ja haitallinen salaliittoteoria toisistaan? Vieraana tietokirjailija Jonas Sivelä. Vain se, että olen paranoidi, ei tarkoita sitä, että olisin väärässä. Linkki ohjelmaan […]

Tiesitkö, että suomalaiset puhuvat maailman alkukieltä, josta muut kielet polveutuvat? Entä sen, että Odysseuksen seikkailut sijoittuvat itse asiassa Itämerelle? Tai sen totuuden, että kauan ennen Ruotsin valtaa suomalaiset mahtikuninkaat hallitsivat pohjolaa? Kalle Haatasen vieraana on fil.tri Inkeri Koskinen, joka johdattaa meidät näennäistieteen […]

Uusin tutkimus paljastaa eläinten hämmästyttävät kyvyt. Varis peittoaa älykkyydessä koiran. Norsu ohjaa naapurilauman eksyneen poikasen takaisin kotiin. Delfiini näkee toiset delfiinit keuhkoina. Mutta ymmärtääkö rotta olevansa väärässä? Biologi Helena Telkänranta avaa uusinta tutkimusta eläimistä, niiden tunteista, ymmärryksestä ja älyllisistä toimista. Linkki ohjelmaan […]

On vaikeaa analysoida, miten länsimainen yhteiskunta on syntynyt. Vieraana on historian professori Jukka Korpela, joka kertoo, kuinka monista ajatusvirtauksista ja kulttuurisista eroista alkaa muodostua jako, jota nykyään käytämme, kun puhumme lännestä ja idästä. Linkki ohjelmaan tässä.

Kuolleenmeren kääröt eli Qumranin kirjakääröt ovat kokoelma raamatullisia tekstejä, joista ensimmäiset löydettiin sattumalta vuonna 1947. Kalle Haatasen vieraana on teologian tohtori Mika S. Pajunen, joka kertoo kirjoitusten merkityksestä, niiden ajankuvasta ja ennestään tuntemattomien kirjoitusten sisällöstä. Linkki ohjelmaan tässä.

Tässä linkki keskusteluun ranskalaisen yhteiskuntateorian 1900-luvun keskeisiin ajatusvirtauksiin dos. Tiina Arppen kanssa. Toivon, että tämä selventää, kuinka erilaisista lähtökohdista sosiologia on ammentanut eurooppalaisissa ja anglosaksisissa maissa. Niinpä esiin piirtyy myös ranskalaisen teorian pahamaineinen vaikeus: se luo uusia käsitteitä, ei niinkään tutki empiiristä […]