Rutto vaikutti valtavasti entisaikojen yhteiskuntiin, ja sitä pidettiin usein Jumalan lähettämänä rangaistuksena. Rutto oli tuhoisa tauti myös siksi, että antiikin jälkeen lääketiede kehittyi todella hitaasti. Vasta 1800-luvulla alettiin ymmärtää kulkutautien todellista luonnetta. Euroopan ruttopandemia 1300-luvulla muutti merkittävästi koko maanosan taloutta. Rutto nosti […]
Mannerheim
Historian paradokseja on, että Mannerheimista tuli koko kansakunnan keulakuva, vaikka itsenäisyyden ajan alussa häntä kohtaan tunnettiin paljon epäluuloa sekä oikeistossa että vasemmistossa. Upseeristossa Mannerheimia pidettiin epäluotettavana Venäjän armeijataustansa takia ja jopa Ståhlberg vieroksui häntä. Vasemmisto inhosi Mannerheimia sisällissodan vuoksi. Mannerheimin merkitys Suomen […]
Kaoottinen 1600-luku
Eurooppa koki 1600-luvulla monta rinnakkaista myllerrystä, kertoo historiantutkija Olli Bäckström. Samalle vuosisadalle osui sekä ympäristökriisi että talouden, politiikan, kulttuurin ja uskonnon kriisejä. Rauhanaika oli poikkeus. Samaan aikaan uudenlainen Eurooppa teki tuloaan. Markkinataloutta syntyi erityisesti Alankomaissa, jossa pian nähtiinkin maailman ensimmäinen pörssiromahdus. Tulpaanien […]
Viedään bolševikkien rahat. Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa
Toisen maailmansodan jälkeen idänkauppa oli ylimmillään 25 % Suomen ulkomaankaupasta. Huippuvuodet olivat 1950-luvun alussa ja vuosina 1981-83. Sodan jälkeen Suomen kauppapoliittinen tilanne oli hankala. Oli vaikea tietää miten Neuvostoliitto suhtautuisi Suomen läntisten kauppasuhteiden kehitykseen. Kekkonen onnistui kuitenkin sekä nostamaan itävientiä että myös […]
Michel Foucault ja elämän politiikat
Michel Foucault’n kirjoituksilla on ollut suuri vaikutus meidän aikamme yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun, historiantutkimukseen ja tieteenfilosofiaan. Foucault tutki kriittisesti sitä, miten yhteiskuntamme arkipäiväiset toiminnat ja rakenteet heijastavat vallan käyttöä ja yhteiskunnan hierarkioita. Uusimmassa kirjassaan ”Elämän politiikat” Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Ilpo Helén pohtii sitä […]
Sota, rauha ja Raamattu
Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen kertoo, että Raamatun esittämä apokalyptinen maailmankuva on hyvin houkutteleva ja helposti omaksuttava. Saman tyyppinen kerronnallinen rakenne orjuutuksesta ja kerran koittavasta voitosta voidaan löytää myös monilta filosofeilta. Sodan ja rauhan etiikka on ollut kristinuskolle vaikea jo uskonnon […]
Trump, Putin, Merkel ja Suomi
Presidentti Donald Trumpin politiikan perusteet ovat herättäneet kysymyksiä paitsi Yhdysvalloissa, myös oikeastaan koko maailmanjärjestyksessä, joka vallitsi lännessä toisen maailmansodan jälkeen, sanoo pitkän linjan diplomaatti Jaakko Iloniemi. Yhdysvaltain hallintojärjestelmä antaa presidentille laajat valtuudet, mutta vahva oikeuslaitos ja toisaalta kenraalikunta saattavat pitää Trumpin linjan […]
Pelot ja pelottelu uskonnollisissa yhteisöissä
Suomessa on useita uskonnollisia yhteisöjä, joissa jäseniä hallitaan pelolla, sanoo teologi Aila Ruoho. Pelkoa pidetään yllä muun muassa kertomuksilla demoneista, helvetistä tai maailmanlopusta. Joissakin yhteisöissä hyväksytään myös se, että lapset kasvatetaan jo pienestä pitäen pelkäämään ja tuntemaan huonoa omatuntoa ja ahdistusta. Lapsen […]