Aiemmin usein ajateltiin että nauru on yksin ihmisen ominaisuus. Nykytutkimuksen valossa näyttää kuitenkin siltä, että myös jotkin eläimet osaavat myös nauraa. Naurun ja huumorin alkuperää ja merkitystä on pohdittu jo antiikin filosofeista lähtien. 1600-luvun filosofi Thomas Hobbes määritteli, että nauru on merkki […]
Pohjolasta maailman ääriin
Pohjoiset maat alkoivat jo 1600-luvulta lähtien suuntautua Atlantin kautta Amerikkaan, Afrikkaan ja muille kaukaisille alueille. Tämä varhainen globalisaatio syntyi siirtolaisuuden, kaupankäynnin ja myös tieteellisten tutkimusmatkojen kautta. Sen vaikutus oli merkittävä. Kaupan ja siirtolaisuuden mukana tuli uutta tietoa, uusia kulutustottumuksia ja myös uusia […]
Propagandan historia
Propagandalla on kautta aikojen edistetty sekä hyviä että huonoja pyrkimyksiä. Nykyään propagandalla on yleisesti huono maine. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina, muistuttaa propagandan historiaa tutkinut Ville-Juhani Sutinen. Esimerkiksi sekä Neuvostoliitossa että Suomessa propaganda-sanalla oli neutraali merkitys aina toiseen maailmansotaan saakka. Natsi-Saksa […]
Valistuksen aika
Valistuksessa on kyse erilaisten totunnaisten valtarakenteiden kritiikistä, Immanuel Kantin sanoin ihmisen vapautumisesta itseaiheutetusta alaikäisyydestä. Valistuksella (Les Lumières, Enlightenment) voidaan tarkoittaa myös kansanvalistusta, joka oli kova sana Suomessa 1800-luvulta lähtien. Varsinaisen valistusfilosofian ajaksi katsotaan yleensä 1700-luku, mutta rajat ovat epätäsmällisiä, ja voi hyvin […]
Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö välirauhan aikana
Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan Karjalasta välirauhan aikana kadonneista taideaarteista ja sodan moraalista yleisemminkin suhteessa eri maiden kulttuuriperintöön. Vieraana on Turun yliopiston arkeologian dosentti Hannu Takala. Kun Suomi joutui luovuttamaan Karjalan Neuvostoliitolle Talvisodan jälkeen, jäi alueelle paljon arvotavaraa, joita Suomi ei ehtinyt evakuoida. […]
Tuntematon sotilas Kansallisteatterissa
Tuntematon sotilas on käytöltään ja tulkinnaltaan irronnut sekä Väinö Linnan romaanista että Edwin Laineen elokuvasta, sanoo teatterintutkija Julia Pajunen. Se on erottunut alkuperäisestä kriittisestäkin asemastaan muistojen ja muistien kasaumaksi. Jokaisella ihmisellä on jokin käsitys Tuntemattomaan vaikka ei olisi lukenut kirjaa tai nähnyt […]
Kaoottinen 1600-luku
Eurooppa koki 1600-luvulla monta rinnakkaista myllerrystä, kertoo historiantutkija Olli Bäckström. Samalle vuosisadalle osui sekä ympäristökriisi että talouden, politiikan, kulttuurin ja uskonnon kriisejä. Rauhanaika oli poikkeus. Samaan aikaan uudenlainen Eurooppa teki tuloaan. Markkinataloutta syntyi erityisesti Alankomaissa, jossa pian nähtiinkin maailman ensimmäinen pörssiromahdus. Tulpaanien […]
Viedään bolševikkien rahat. Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa
Toisen maailmansodan jälkeen idänkauppa oli ylimmillään 25 % Suomen ulkomaankaupasta. Huippuvuodet olivat 1950-luvun alussa ja vuosina 1981-83. Sodan jälkeen Suomen kauppapoliittinen tilanne oli hankala. Oli vaikea tietää miten Neuvostoliitto suhtautuisi Suomen läntisten kauppasuhteiden kehitykseen. Kekkonen onnistui kuitenkin sekä nostamaan itävientiä että myös […]