Propagandalla on kautta aikojen edistetty sekä hyviä että huonoja pyrkimyksiä. Nykyään propagandalla on yleisesti huono maine. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina, muistuttaa propagandan historiaa tutkinut Ville-Juhani Sutinen. Esimerkiksi sekä Neuvostoliitossa että Suomessa propaganda-sanalla oli neutraali merkitys aina toiseen maailmansotaan saakka. Natsi-Saksa […]
Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö välirauhan aikana
Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan Karjalasta välirauhan aikana kadonneista taideaarteista ja sodan moraalista yleisemminkin suhteessa eri maiden kulttuuriperintöön. Vieraana on Turun yliopiston arkeologian dosentti Hannu Takala. Kun Suomi joutui luovuttamaan Karjalan Neuvostoliitolle Talvisodan jälkeen, jäi alueelle paljon arvotavaraa, joita Suomi ei ehtinyt evakuoida. […]
Tuntematon sotilas Kansallisteatterissa
Tuntematon sotilas on käytöltään ja tulkinnaltaan irronnut sekä Väinö Linnan romaanista että Edwin Laineen elokuvasta, sanoo teatterintutkija Julia Pajunen. Se on erottunut alkuperäisestä kriittisestäkin asemastaan muistojen ja muistien kasaumaksi. Jokaisella ihmisellä on jokin käsitys Tuntemattomaan vaikka ei olisi lukenut kirjaa tai nähnyt […]
Kaoottinen 1600-luku
Eurooppa koki 1600-luvulla monta rinnakkaista myllerrystä, kertoo historiantutkija Olli Bäckström. Samalle vuosisadalle osui sekä ympäristökriisi että talouden, politiikan, kulttuurin ja uskonnon kriisejä. Rauhanaika oli poikkeus. Samaan aikaan uudenlainen Eurooppa teki tuloaan. Markkinataloutta syntyi erityisesti Alankomaissa, jossa pian nähtiinkin maailman ensimmäinen pörssiromahdus. Tulpaanien […]
Uskonto ja väkivalta
Sosiologian dosentti Tiina Arppe on pohtinut väkivaltaa sosiologian isän Émile Durkheimin uskontokäsityksiä ja ranskalaista aatehistoriaa vasten. Ranskassa uskonnon ja väkivallan suhteen tarkastelu alkaa jo 1800-luvulla sosiologiatieteen noususta. Ovatko uskonnot ja siten myös ihmisyhteisöt pohjimmiltaan väkivaltaisia vai antaako uskonto vain tekosyyn tehdä veritekoja […]
Skeptisismin perintö
Kyseenalaistaminen ja epäily on ollut filosofien perustehtävä jo antiikin ajoista lähtien. Se on erottamaton osa filosofiaa. Antiikin pyrrhonilaiset skeptikot olivat sitä mieltä, että ei olemassa mitään varmoja tiedon lähteitä. Koska yhtä hyvä vasta-argumentti oli aina nostettavissa esiin, tuli pidättäytyä arvolausumasta. Tiedon etsimistä […]
Onko ruoka todella uusi uskonto?
“Ruoka on uusi uskonto” -argumentti vaikuttaa joskus pätevältä. Parhaiten sen voi kai hahmottaa Ulrich Beckin käsitteellä ‘riskiyhteiskunta’. Sen mukaan aikamme ongelmat (ilmasto, pandemiat, ruokatuonto, terveys) tapahtuvat tyypillisesti globaalilla tasolla, mutta niiden kohde tai paikka on yksilöt ja heidän elämäntavalliset “vastuut ja valinnat”. […]
Kuinka olla ”vähän natsi”?
Sananen natsikortin käytöstä. En nyt ymmärrä lainkaan, miksi natsikorttia ei saisi käyttää. Tietenkin jonkun henkilön syyttäminen natsiksi vaatii aikamoisia perusteluja, sellaisia, joita hyvin harva täyttää. Mutta mitä on/oli natsismi? Jos moista korttia ei saa käyttää, natsismi oli ilmeisesti jokin saatanan juoni, täysin […]