Skeptisismin perintö

Kyseenalaistaminen ja epäily on ollut filosofien perustehtävä jo antiikin ajoista lähtien. Se on erottamaton osa filosofiaa.

Antiikin pyrrhonilaiset skeptikot olivat sitä mieltä, että ei olemassa mitään varmoja tiedon lähteitä. Koska yhtä hyvä vasta-argumentti oli aina nostettavissa esiin, tuli pidättäytyä arvolausumasta. Tiedon etsimistä se ei kuitenkaan estänyt.

Professori Ilkka Niiniluoto kertoo, että skeptisismin ajatuksella on sijansa myös nykyajan tieteenfilosofiassa. Skeptisismin perintö vaatii tieteeltä, että se asettaa omat teoriansa aina alttiiksi testaamiselle ja uudelleenarvioinnille.

Huuhaa-tieteen voi jopa tunnistaa siitä, että se ei reagoi mihinkään tieteelliseen kritiikkiin. Jos homeopatia ei toimi kontrolloiduissa olosuhteissa, vika onkin aina olosuhteissa. Onneksi skeptisismi ja tieteellinen kriittisyys yhä jatkavat totuudellisuuden tavoitteluaan. Linkki ohjelmaan tässä.

1 comment

  1. Mikä ihmeen Skepsismi? Eikö -ismiä sanota uskonnolliseksi ajatteluksi, joka taas on vastine käsitteelle ideologia, eli ajatus tieto ja siten vain ajatus eli idea ja usko omaan itseensä, ajatuksensa mieli kuvaan… ka jos ei usko toisen mieli kuvaan ja ajatukseen sanotaan että siinä vasta skeptinen on mutta se vasta gÜber skeptinen on joka ei omiin ajatuksiin, ideoihin ei usko vaan suggeroi itsensä ja on nii Tee Ämmä(M). Aivan naurettavaa skeptinen käsite Lönn Rottenin diminutiivina esitettynä vai olisiko -nen meno aivan toinen perus sanalle ”skept-” vartalolle vaikka ad ”jektiivi” additionaalinen tavanomaisuuden skept laadulla. Muitakin ideoita tämän skeptinen sanan selitykselle on, jolla lähinnä kuvataan toisten tai itsensä omia ajatuksellisesti tapahtuvaa ruoskintaa ilman selitystä onko siinä mitään järkeä…
    Jos kuuluu skeptikko yhdistykseen skeptikkona, voiko olla skeptikon skeptikko vai vain uskonnollinen toisia ”skekeptikoiva”, eli olla uskomatta toisten ideoihin ajatuksiin ka skeptisen uskonnollisiin….??????

Kommentoi, ole hyvä