Nationalismi on osa modernisaatiota, sanoo professori Janne Saarikivi. Hän on uusimmassa kirjassaan ”Suomen kieli ja mieli” pohtinut kielen, kulttuurin ja kansallisen identiteetin välisiä suhteita. Nationalismille on ominaista se, että se on ottanut suuret ihmismassat rakentamaan yhdessä yhteiskuntaa. Tämän edellytyksenä on ollut koulutus […]
Suomalaiset SS-miehet
Jatkosodan aikana 1400 suomalaista sotilasta taisteli itärintamalla Saksan Waffen-SS:n joukoissa. Suomalaiset olivat osa osa SS-divisioona Wikingiä, johon rekrytoitiin ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Dosentti André Swanström on tutkinut suomalaisten SS-miesten taustoja ja kohtaloita. Swanströmin mukaan suomalaiset nuoret miehet lähtivät Saksan armeijaan monista eri syistä. Hyvin […]
Kansallismielisten ja kosmopoliittien kamppailu itsenäisyyden ajan alussa
Itsenäisyyden ajan alku oli Suomessa monella tapaa ristiriitaista aikaa. Toisaalta aikaa leimasi voimakas sisäänpäin kääntynyt kansallismielisyys, mutta toisaalta oli myös tarve luoda uusia kansainvälisiä suhteita ja avata yhteyksiä muuhun Eurooppaan. Molempia aatesuuntia yhdisti ajatus, että Suomi voi nousta tasavertaiseksi kansaksi kansakuntien joukkoon […]
Suomalaisen selviytymisen historia
1800-luvun jälkipuolella moni asia Suomessa muuttui. Nälkävuodet 1867–1868 johtivat moniin uudistuksiin, ja vuosisadan lopulla kehitys kiihtyi monella alalla. Suomi oli pitkään jakaantuneena kahteen erilaiseen kulttuuriin, joiden raja noudatteli väljästi Pähkinäsaaren rauhan rajaa. Raja ilmeni muun muassa leipäkulttuureissa. Lännessä syötiin kuivaa leipää ja […]
Pohjolasta maailman ääriin
Pohjoiset maat alkoivat jo 1600-luvulta lähtien suuntautua Atlantin kautta Amerikkaan, Afrikkaan ja muille kaukaisille alueille. Tämä varhainen globalisaatio syntyi siirtolaisuuden, kaupankäynnin ja myös tieteellisten tutkimusmatkojen kautta. Sen vaikutus oli merkittävä. Kaupan ja siirtolaisuuden mukana tuli uutta tietoa, uusia kulutustottumuksia ja myös uusia […]
Propagandan historia
Propagandalla on kautta aikojen edistetty sekä hyviä että huonoja pyrkimyksiä. Nykyään propagandalla on yleisesti huono maine. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina, muistuttaa propagandan historiaa tutkinut Ville-Juhani Sutinen. Esimerkiksi sekä Neuvostoliitossa että Suomessa propaganda-sanalla oli neutraali merkitys aina toiseen maailmansotaan saakka. Natsi-Saksa […]
Negatiivisen ajattelun puolustus
Filosofian alkuperäisimpiä pyrkimyksiä on elää filosofian kautta hyvää elämää. Filosofia ei kuitenkaan tarjoa suoria ohjeita tai vinkkejä hyvään elämään, sanoo uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö akateeminen filosofiantutkimus voisi tarkastella oikeita elämän ongelmia. Pihlström on pohtinut moraalin […]
Seksityöläiset 1800-luvun alun Turussa
Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen on tutkinut 1800-luvun alun turkulaisten seksityöläisten elämää. Tuolloin suomalainen yhteiskunta ei suhtautunut seksin myyntiin yhtä moralistisesti kuin myöhempinä aikoina. Prostituution voimakas paheksunta alkoi vasta vuosisadan jälkipuoliskolla. Seksin myynti oli vähävaraiselle naiselle elinkeino muiden joukossa. Se […]