Vapaussota on huono nimitys vuoden 1918 tapahtumille, sanoo poliittisen historian professori Seppo Hentilä. Mannerheimin johdolla tehty venäläisen sotaväen aseista riisuminen kävi varsin helposti eikä juuri aiheuttanut aseellista vastarintaa. Niinpä tätä episodia ei oikein voi kutsua sodaksi.

Vapaussota-termi sopii huonosti kuvaamaan myöskään punakapinaa, sillä sosialidemokraatit olivat olleet koko ajan aivan yhtä tiukasti Suomen valtiollisen itsenäisyyden kannalla kuin porvarilliset puolueet. Vapaussota oli Hentilän mukaan keinotekoinen nimitys, joka ei kuvaa todellisia tapahtumia. Venäläisten aseistariisuminen ja punakapina olivat itse asiassa kaksi aivan erillistä tapahtumaa.

Sodan jälkeen tilanne Suomessa oli ambivalentti. Toisaalta punaisia pidettiin pitkään vankileireillä eikä punaisten omaisten annettu edes surra vainajiaan.Toisaalta toteutettiin myös sosialistien vaatimia uudistuksia ja lakialotteita sekä lainsäädäntöä, jotka olivat upputuneet tsaarin vallan alle.

Samaan aikaan otettiin käyttöön kahdeksantuntinen työpäivä ja torpparien vapauttamisohjelma.

Historian poliittinen muisti on aina ollut valikoiva. Historian tapahtumia tulkitaan aina käsillä olevan ajan poliittista ja ideologista taustaa vasten. Linkki ohjelmaan tässä.