Valtioiden harjoittama tiedustelu on yhtä vanha ilmiö kuin itse valtiokin. Jo faraoiden Egypti ja antiikin Kreikka ja Rooma harjoittivat tiedustelua.

1900-luvun alusta lähtien tiedustelu on kokenut monta murrosta. Lennättimen keksiminen moninkertaisti tiedustelutiedon määrän ja olennaisen tiedon seulominen tietotulvasta tuli entistä tärkeämmäksi.

Maailmansotien aikana tiedustelun menetelmät kehittyivät merkittävästi ja tiedustelulla oli suuri vaikutus jopa sotatapahtumien lopputuloksiin.

Toisen maailmansodan jälkeen tiedustelun päämäärät ovat muuttuneet etenkin länsimaissa. Kun ennen hallitsija pyrki tiedustelun kautta säilyttämään oman valtansa, niin nykyään valtiollisen tiedustelun ensisijaisena tavoitteena on taata kansalaisten turvallisuus sekä ihmisoikeuksien ja demokratian toteutuminen.

Rikoskomisario Mikko Porvali on perehtynyt tiedustelun värikkääseen historiaan. Linkki ohjelmaan tässä.