Nuorten hengailu ja yhteiskunta

Nuorten kaupungilla hengailusta on tullut liki uhanalaista kulttuuriperintöä, sanoo kaupunkitutkija Noora Pyyry. Varsinkin keskiluokkaisten nuorten vapaa-aika on nykyään hyvin aikataulutettua. Vanhemmat kuljettavat lapsia harrastuksesta toiseen.

Tälle on nimikin: koulun ja harrastusten ulkopuolisten toimien aika, siis ”vapaa vapaa-aika”.

Nuorten hengailu on siirtynyt kaduilta kauppakeskuksiin. Tähän on monta syytä. Kauppakeskukset tarjoavat lumoavia ärsykkeitä, ja toisaalta myös nuorten vanhemmat pitävät niitä katua turvallisempina tiloina, koska kauppakeskuksissa on jatkuva valvonta.

(Tätä päivitystä tehdessäni tosin Soldiers of Odin on aloittanut partioinnin kauppakeskus Puhoksessa, mistä en ole lainkaan ilahtunut.)

Toisaalta hengailevat nuoret eivät aina ole olleet kauppakeskuksissa toivottuja vieraita, koska he eivät osta paljon. Noora Pyyryn mukaan viimeaikoina nuoriin on alettu kuitenkin suhtautua myönteisemmin. Suomessa kauppakeskuksiin on alettu rakentaa myös nuorisotiloja.

Pyyryn mielestä on jossain määrin huolestuttavaa, että yhteinen julkinen tila alkaa Suomessa merkitä samaa kuin kauppakeskus. Niissä kaikki toiminta tapahtuu kuitenkin viime kädessä kaupallisuuden ehdoilla.

Paras julkinen tila olisi sellainen, jonne kaikki olisivat tervetulleita ja jossa voisi viettää aikaa monin eri tavoin.

Pyyry on tehnyt tutkimuksensa San Franciscossa ja Helsingissä. Ilmenee, että nuoret ovat hyvin luovia siinä, miten he ottavat erilaisia tiloja haltuunsa.

Jokin hankala kaupunkisuunnittelun tulos saattaa olla tarkoitettu järjestyksen vaalimiseen, mutta yhtäkkiä siihen syntyykin vaikka skeittaustila.

Erityistä kiitosta ohjelman lopussa saa Amor Rex -taidemuseo, joka on osa Lasipalatsin uusitun korttelin aivan mainiota kaupunkitilaa.

Linkki ohjelmaan tässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.