Suomen vuonna 1809 saama valtiollinen autonomia muutti monia asioita. Autonomian aikaan syntyi myös niin sanottu kielikysymys eli kamppailu siitä, millä kielellä uusi kansakunta toimii.

Vielä 1700-luvulla kieli ei ollut Suomessa tärkeä identiteetin määrittäjä. Tärkeämpiä identiteetin tekijöitä olivat muun muassa sääty, uskonto ja asuinpaikka.

Kansallisvaltioaate sai ennen pitkää Suomessakin kannatusta (Snellman oli läpeensä hegeliläinen.) Sen ihanteiden mukaan valtiossa tuli olla yksi yhteinen kansallinen kieli. Kansallisvaltioaate teki kielistäkin poliittisia.

1800-luvun jälkipuolella kielikysymys kärjistyi suorastaan kielitaisteluksi, joka puhkesi aalloissa ja vaikutti vielä esim. 1930-luvun laajoissa sukunimien suomentamisissa. Tämä kiista synnytti myös uuden kansallisen identiteetin: suomenruotsalaisuuden.

Vieraana on historiantutkija Johanna Wassholm. Linkki ohjelmaan tässä.