Kun harmonikka levisi 1800-luvun jälkipuoliskolla Suomeen tanssimista alettiin kontrolloida meillä ensimmäisen kerran. Tarvittiin vain mies, jakkara ja harmonikka ja nuorison kontrolloimattomat nurkkatanssit olivat pystyssä.

Tälläiset aukotoriteetittomat tapahtumat erosivat suuresti aikaisemmista sosieteetin ja sotaväen tanssiaisista. Kun Suomen kansa kärsii, silloin ei tule kenenkään iloitella on ajatus, joka puolestaan toistuu ensimmäisen maailmansodan, sisällissodan ja toisen maailmansodan jälkeen tanssin kritiikissä ja vastustamisessa. Linkki ohjelmaan tässä.