Suomen itsenäistyminen oli pitkä prosessi, jonka syyt palautuvat 1700- ja 1800-luvun Euroopan yleisiin suuriin murroksiin. Usein tutkimuskirjallisuudessa Suomen historiaa kerrataan melko kapean näkökulman kautta. Risto Volanen tarkastelee kuitenkin Euroopan murroksia 1800-luvulta lähtien, ja tässä perspektiivissä tulee selväksi, että Suomi oli monin tavoin […]
Suomalaisen politiikan retoriikka (tällä hallituskaudella)
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Jouni Tilli on analysoinut hallituksen puheita kirjassaan ”Miten puhumme kun puhumme politiikkaa?” Pääministeri Juha Sipilän puheessa syntipukkeja ovat palkansaajat ja tulonsiirtojen varassa elävät, ja heidän täytyy nyt kärsiä, jotta kansakunta pelastuisi. Hallituksen retoriikassa valtiosta tehdään laiska ja holtiton […]
Uskonto ja väkivalta
Sosiologian dosentti Tiina Arppe on pohtinut väkivaltaa sosiologian isän Émile Durkheimin uskontokäsityksiä ja ranskalaista aatehistoriaa vasten. Ranskassa uskonnon ja väkivallan suhteen tarkastelu alkaa jo 1800-luvulla sosiologiatieteen noususta. Ovatko uskonnot ja siten myös ihmisyhteisöt pohjimmiltaan väkivaltaisia vai antaako uskonto vain tekosyyn tehdä veritekoja […]
Dialogi demokratiassa
Dialogi on koko demokratiakäsitteen ytimessä. Yhteiset asiat (res publica) ovat kamppailun kohteena dialogissa. Juuri nyt tuntuu siltä, että äänessä ovat äänekkäimmät, eikä kukaan todellisesti keskustele yhteiskunnallisista aiheista. Tavallaan sen ymmärtää. Dialogi on radikaali asia – on aina mahdollista, että oma argumentti häviää. […]
Yhteiskuntaluokka ja luokkalaki
Väite, että yhteiskuntaluokat olisivat nyky-Suomesta hävinneet, on harhaa, sanoo kansanedustaja Anna Kontula. Työväenluokalle on ominaista, että siihen kohdistuu paljon enemmän kontrollitoimia kuin keskiluokkaan. Luokkatausta erottelee ihmiset kriisitilanteissa, kuten työttömyydessä. Olosuhteiden vaihdos kurjistaa työväenluokkaisesta taustasta tulevia. Kontula ihmettelee, miksi hyvätuloiseen luotetaan lähtökohtaisesti enemmän […]
Journalismi historian kertojana ja tuottajana
Menneisyyttä kuvatessaan niin tiedotusvälineet kuin historiantutkimuskin pyrkivät totuudellisuuteen mutta niiden kuvauskeinot ja traditiot poikkeavat toisistaan, sanoo historiantutkimusta ja journalismia väitöskirjassaan vertaillut toimittaja Olli Seuri. Vaikka historiantutkimus pyrkii kuvaamaan menneisyyttä tarkasti ja lähdekriittisesti, pitää historia silti kirjoittaa aina uudelleen. Esiin tulee uusia lähteitä […]
Suomen ja Ruotsin puolustuspolitiikan haasteet
Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuuspolitiikan päämääränä oli vakauttaa turvallisuustilanne koko Itämeren alueella. Nyt liittoutumattomuus ei enää takaa turvallisuutta, sanoo Alpo Rusi. Muutokset ovat entistä nopeampia. Vielä tammikuussa 2014 Ruotsin puolustusministeri totesi, että sodan syttyminen ei ole enää mahdollista Euroopassa. Heti tämän lausunnon jälkeen […]
Arvoliberaali – siis talousliberaali, siis liberaali.
Olen yhä enenevissä määrin alkanut epäillä jakoa ”arvoliberaaleihin” ja sitten kaikkiin muihin. En löydä tälle arvoliberaalin hahmolle kunnollista tutkimuksellista perustelua. Se vaikuttaa tulevan pikemminkin jostain markkinointisegmentoinnista kuin yhteiskuntatieteistä. Yhteiskuntatieteissä, oikeastaan psykologiassa, tunnetaan ns. Frankfurtin koulukunnan ihmistyyppi ”autoritaarinen persoonallisuus”. Luulen, että tämä tieteellisesti […]