Median suuri murros ei ole alkanut digitalisaation myötä vaan paljon aiemmin, sanoo talous- ja sosiaalihistorian dosentti Jukka Kortti. Kortin mukaan median suuri murros alkoi jo 1800-luvun lopussa kun keksittiin ensin lennätin ja valokuva, sittemmin elokuva ja radio. Sähkö ja eetteri astuivat näin maailmaan. […]
Onni on elämän sivutuote
Jos ihminen asettaa elämänsä päämääräksi onnellisuuden, hän ei todennäköisesti tavoita sitä, sanoo kirjailija Tommi Melender. Melenderin mielestä onni on väistämättä elämän sivutuote. Melender näkee 1800-luvun teollisen murroksen kehitysoptimismissa yhtäläisyyksiä meidän aikaamme. Tekninen kehitys loi 1800-luvulla ennen näkemättömän edistyksen ja mammonan palvonnan. Mutta […]
Johtolankoja rikoskirjallisuuteen
Rikoskirjallisuuden kehitys kuvaa omalla tavallaan myös länsimaisen yhteiskunnan koko kehitystä. Vaikka tämä kirjallisuuden laji on ensisijaisesti viihdettä, voi sen kautta analysoida myös koko yhteiskunnan ja arvojen muutosta. Toinen maailmansota oli yksi tekijä, joka muutti rikoskirjojen perusasetelmat ja kerrontatavan. Sodassa miehet toimivat joukkueina. […]
Geenitutkimuksen eettiset ongelmat
Genetiikan tutkimus on avannut ihmiskunnalle ennen näkemättömiä mahdollisuuksia saada tietoa perintekijöistä ja kehittää aivan uusia vallankumouksellisia lääkkeitä ja hoitomuotoja. Ihmisen perimän käsittely ja yhä pitemmän ja terveemmän elämän tavoittelu synnyttävät kuitenkin myös eettisiä ongelmia. Tuleeko pitkästä ja terveestä elämästä kaiken ihmisyyden mitta? […]
Thomén murhatut veljekset
Hyvinkääläisen Lauri Karan johtama punakaartilaisten lentävä osasto teloitti 1. helmikuuta vuonna 1918 ryhmän kiinni ottamiaan valkoisia Vihdin Nummelassa. Heidän joukossaan oli kolme Thomén veljestä, arkkitehti Valter, Thomesto-yhtiön perustaja William ja arkkitehti Ivar Thomé. Suomen historian dosentti Marko Paavilainen on tutkinut joukkomurhan syitä […]
Yksinäinen Georg C. Ehrnrooth YYA-Suomessa
Georg C. Ehrnrooth oli harvoja Kekkosen ajan poliitikkoja, joka uskalsi avoimesti arvostella Suomessa omaksuttuja poliittisia käytäntöjä. Ehrnrooth oli laillisuusmies, joka ei hyväksynyt sitä, että ulkopolitiikkaa käytettiin sisäpolitiikan käsikassarana. Ehrnroothia nimitettiin äärioikeistolaiseksi ja jopa fasistiksi, vaikka hän koko ajan puolusti parlamentarismia ja demokratiaa. […]
Suomalainen fasismi
Suomessa on pitkään vähätelty kotimaisen fasismin merkitystä, sanoo historiantutkija Oula Silvennoinoinen. Suomalaista fasismia alettiin kunnolla tutkia vasta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Suomalainen fasismi otti mallia muun Euroopan fasistisesta ajattelusta. Sotien välisenä aikana Euroopassa oli paljon ihmisiä, jotka pettyivät ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen poliiittiseen kehitykseen. […]
Länsimaisen yhteiskunnan synty
On vaikeaa analysoida, miten länsimainen yhteiskunta on syntynyt. Vieraana on historian professori Jukka Korpela, joka kertoo, kuinka monista ajatusvirtauksista ja kulttuurisista eroista alkaa muodostua jako, jota nykyään käytämme, kun puhumme lännestä ja idästä. Linkki ohjelmaan tässä.