Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuuspolitiikan päämääränä oli vakauttaa turvallisuustilanne koko Itämeren alueella. Nyt liittoutumattomuus ei enää takaa turvallisuutta, sanoo Alpo Rusi. Muutokset ovat entistä nopeampia. Vielä tammikuussa 2014 Ruotsin puolustusministeri totesi, että sodan syttyminen ei ole enää mahdollista Euroopassa. Heti tämän lausunnon jälkeen […]
Arvoliberaali – siis talousliberaali, siis liberaali.
Olen yhä enenevissä määrin alkanut epäillä jakoa ”arvoliberaaleihin” ja sitten kaikkiin muihin. En löydä tälle arvoliberaalin hahmolle kunnollista tutkimuksellista perustelua. Se vaikuttaa tulevan pikemminkin jostain markkinointisegmentoinnista kuin yhteiskuntatieteistä. Yhteiskuntatieteissä, oikeastaan psykologiassa, tunnetaan ns. Frankfurtin koulukunnan ihmistyyppi ”autoritaarinen persoonallisuus”. Luulen, että tämä tieteellisesti […]
Intersektionaalinen feminismi sucks! (Olinko kyllin provosoiva?)
Mikä kumma tämä intersektionaalinen feminismi nyt on? Mä en löydä tästä mitään uutta. Kun tutkin 90- ja nollaluvulla tällaisia vähemmistöjen tunnustamisia (politics of recognition, Anerkennung) yliopistolla, luulin että tällaisista marginaalisuus- ja identiteettipyörityksistä oli jo päästy, koska ne olivat poliittisesti niin taantumuksellisia. Tasa-arvofeministinä […]
Suomalainen yksinäisyys
Näyttää siltä, että pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa yksinäisyyttä on vähemmän kuin muualla. Yllättävää on myös se, että Suomessa on suhteellisen vähän yksinäisyyttä, vaikka kulttuurimme kuvaa usein suomalaisen kaihomielisenä yksinkulkijana, jolla ei ole yhtään ystävää. Myös tietoisuus yksinäisyyden terveyshaitoista on lisääntynyt huomattavasti. On todettu, että […]
Nationalismin kuolemantanssi
On lyhytnäköistä ymmärtää nationalismi itsestään selvästi hyväksi tai huonoksi asiaksi. Kyse on aina myös siitä, kuka sitä käyttää ja mihin päämäärään, sanoo toimittaja Heikki Aittokoski. Nationalismin juuret ovat syvällä Euroopan historiassa, mutta ei ehkä niin syvällä kuin voisi kuvitella. Erityisesti 1800-luku on […]
Aikalaiskokemus ja ajan henki
1990-luku oli monella tavalla suuren edistyksen aikaa, sanoo kirjailija Jarkko Tontti. Berliinin muurin murtumista ja sosialismin romahdusta seurasi toivorikas vapauden aika. Tällöin nousivat esiin mm. tunnettu Francis Fukuyaman hahmotus ”historian lopusta”. Silloin kukaan ei olisi uskonut nykyistä kehitystä, että suuri maa eroaa EU:sta […]
Valtionyhtiöiden nousu ja tuho
Valtionyhtiöillä on ollut suuri rooli Suomen teollistamisessa. Vaikka liberalistiset teoreetikot ovat aina kammonneet sitä, että valtio omistaisi suuryhtiöitä, on valtionyhtiöillä ollut merkittävä vaikutus teolliseen kehitykseen. Valtionyhtiö on joskus ainoa vaihtoehto kun on haluttu kehittää pienen maan omaa teollisuudenalaa, sanoo professori Markku Kuisma. […]
Renessanssin synty ja perintö
Renenssanssi ei alkanut yhtäkkiä 1400-luvulla, sanoo tietokirjalija Pekka Matilainen. Jo 800- ja 1100-luvulla oli ”pikku-renessanssit.”, mutta nämä antiikin ihailun aikakaudet kirkko tukahdutti. 1400-luvulla paavit olivat vankeudessa Avignonissa ja katolinen kirkko oli heikkouden tilasssa. Tämä mahdollisti osaltaan uuden taiteen ja kulttuurin nousun. Toki […]