Presidentti Donald Trumpin politiikan perusteet ovat herättäneet kysymyksiä paitsi Yhdysvalloissa, myös oikeastaan koko maailmanjärjestyksessä, joka vallitsi lännessä toisen maailmansodan jälkeen, sanoo pitkän linjan diplomaatti Jaakko Iloniemi. Yhdysvaltain hallintojärjestelmä antaa presidentille laajat valtuudet, mutta vahva oikeuslaitos ja toisaalta kenraalikunta saattavat pitää Trumpin linjan […]
Pelot ja pelottelu uskonnollisissa yhteisöissä
Suomessa on useita uskonnollisia yhteisöjä, joissa jäseniä hallitaan pelolla, sanoo teologi Aila Ruoho. Pelkoa pidetään yllä muun muassa kertomuksilla demoneista, helvetistä tai maailmanlopusta. Joissakin yhteisöissä hyväksytään myös se, että lapset kasvatetaan jo pienestä pitäen pelkäämään ja tuntemaan huonoa omatuntoa ja ahdistusta. Lapsen […]
Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria
Suomen itsenäisyyshanketta voi tarkastella esimerkiksi kansanliikkeiden kautta, sanoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Raittiusliikkeen tavoitteet olivat yhteisiä sekä porvaristolle että työväestölle. Työväenliike oli myös sivistyksellinen liike, ja urheilu yhdisti ja jakoi Suomen kansaa. Suomen satavuotisessa historiassa on suuria mullistuksia. Sisällissota ja lamakaudet ovat […]
Suomen synty Euroopan myllerryksessä
Suomen itsenäistyminen oli pitkä prosessi, jonka syyt palautuvat 1700- ja 1800-luvun Euroopan yleisiin suuriin murroksiin. Usein tutkimuskirjallisuudessa Suomen historiaa kerrataan melko kapean näkökulman kautta. Risto Volanen tarkastelee kuitenkin Euroopan murroksia 1800-luvulta lähtien, ja tässä perspektiivissä tulee selväksi, että Suomi oli monin tavoin […]
Oman talouden hallinta
Rahasta pitäisi puhua enemmän, sanoo tietokirjailija Jenni Selosmaa. Vasta-argumentti voisi olla, että rahasta puhuminen on banaalia ja koskee riippuvuutta. Selosmaan opeissa rahan hallinta tarkoittaa kuitenkin ennen kaikkea vapautta. Kun tavoitteena on elämän merkityksellisyys, on kysyttävä, kuinka paljon on tarpeeksi. Se onkin ongelma, […]
Hurmaava ja hullu Japani
Japanin vanhat keisariajan kulttuurimuodot vaikuttavat voimakkaasti nykyajan japanilaiseen taiteeseen ja yhteiskuntaan, sanoo tutkija ja tietokirjailija Minna Eväsoja. Eväsoja on opiskellut Kiotossa useita vuosia teetaidetta, no-teatteria, kukkien asettelua ja kalligrafiaa. Japanilainen perinnekulttuuri on hyvin muotosidonnaista. Perinteisessä teatterissa tai teeseremoniassa noudatetaan vanhoja kaavoja ja […]
Suomalaisen politiikan retoriikka (tällä hallituskaudella)
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Jouni Tilli on analysoinut hallituksen puheita kirjassaan ”Miten puhumme kun puhumme politiikkaa?” Pääministeri Juha Sipilän puheessa syntipukkeja ovat palkansaajat ja tulonsiirtojen varassa elävät, ja heidän täytyy nyt kärsiä, jotta kansakunta pelastuisi. Hallituksen retoriikassa valtiosta tehdään laiska ja holtiton […]
Uskonto ja väkivalta
Sosiologian dosentti Tiina Arppe on pohtinut väkivaltaa sosiologian isän Émile Durkheimin uskontokäsityksiä ja ranskalaista aatehistoriaa vasten. Ranskassa uskonnon ja väkivallan suhteen tarkastelu alkaa jo 1800-luvulla sosiologiatieteen noususta. Ovatko uskonnot ja siten myös ihmisyhteisöt pohjimmiltaan väkivaltaisia vai antaako uskonto vain tekosyyn tehdä veritekoja […]