Joulukuu 1917 oli Suomessa monin tavoin dramaattinen kuukausi. Punakaartit ja suojeluskunnat varustautuivat. Monin paikoin oli levottomuuksia. Samalla Suomen senaatti valmisteli itsenäisyysjulistusta, mutta osa senaatin jäsenistäkin empi ratkaisevan askeleen ottamista. Itsenäisyyden alkua tutkinut historiantutkija Janne Könönen kertoo, että ratkaisevan siirron teki lopulta saksalaiskenraali […]
Ihminen ja kieli
Vaikka kaikilla eläimillä on jonkinlaisia kommunikaatiojärjestelmiä, on ihmiskieli viestinnän välineenä monella tapaa ainutlaatuinen. Ihminen osaa sekä erottaa eri äänteitä toisistaan (sen kyllä osaavat eläimetkin) että kategorisoida kielen avulla ympäröivää maailmaa. Ihmiskielen erikoisuus on se, että se osaa yhdistää nämä kaksi elementtiä toisiinsa. […]
Yksilönvapaus ja hyvinvointivaltio
Suomessakin on viime aikoina keskustelu siitä, kuinka paljon valtio voi puuttua kansalaisen elämään ilman yksilönvapauden kaventumista. Filosofi Ruurik Holm esittää, että vasemmisto on ylenkatsonut yksilöllisiä vapauksia ja että vasemmiston on otettava vapaudet paremmin huomioon, mikäli se aikoo pysyä poliittisella kartalla. Vapautta voi […]
Valistuksen aika
Valistuksessa on kyse erilaisten totunnaisten valtarakenteiden kritiikistä, Immanuel Kantin sanoin ihmisen vapautumisesta itseaiheutetusta alaikäisyydestä. Valistuksella (Les Lumières, Enlightenment) voidaan tarkoittaa myös kansanvalistusta, joka oli kova sana Suomessa 1800-luvulta lähtien. Varsinaisen valistusfilosofian ajaksi katsotaan yleensä 1700-luku, mutta rajat ovat epätäsmällisiä, ja voi hyvin […]
Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö välirauhan aikana
Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan Karjalasta välirauhan aikana kadonneista taideaarteista ja sodan moraalista yleisemminkin suhteessa eri maiden kulttuuriperintöön. Vieraana on Turun yliopiston arkeologian dosentti Hannu Takala. Kun Suomi joutui luovuttamaan Karjalan Neuvostoliitolle Talvisodan jälkeen, jäi alueelle paljon arvotavaraa, joita Suomi ei ehtinyt evakuoida. […]
Tuntematon sotilas Kansallisteatterissa
Tuntematon sotilas on käytöltään ja tulkinnaltaan irronnut sekä Väinö Linnan romaanista että Edwin Laineen elokuvasta, sanoo teatterintutkija Julia Pajunen. Se on erottunut alkuperäisestä kriittisestäkin asemastaan muistojen ja muistien kasaumaksi. Jokaisella ihmisellä on jokin käsitys Tuntemattomaan vaikka ei olisi lukenut kirjaa tai nähnyt […]
Ruton historia
Rutto vaikutti valtavasti entisaikojen yhteiskuntiin, ja sitä pidettiin usein Jumalan lähettämänä rangaistuksena. Rutto oli tuhoisa tauti myös siksi, että antiikin jälkeen lääketiede kehittyi todella hitaasti. Vasta 1800-luvulla alettiin ymmärtää kulkutautien todellista luonnetta. Euroopan ruttopandemia 1300-luvulla muutti merkittävästi koko maanosan taloutta. Rutto nosti […]
Mannerheim
Historian paradokseja on, että Mannerheimista tuli koko kansakunnan keulakuva, vaikka itsenäisyyden ajan alussa häntä kohtaan tunnettiin paljon epäluuloa sekä oikeistossa että vasemmistossa. Upseeristossa Mannerheimia pidettiin epäluotettavana Venäjän armeijataustansa takia ja jopa Ståhlberg vieroksui häntä. Vasemmisto inhosi Mannerheimia sisällissodan vuoksi. Mannerheimin merkitys Suomen […]