Suomen kieli ei ole niin pieni, eksoottinen ja vaikea kuin suomalaiset usein uskovat, sanoo suomen kielen tutkija Lari Kotilainen. Sijamuodoiltaan suomi on toki erikoinen. Harvassa kielessä on viittätoista sijamuotoa. Agricolan jälkeen suomen kielen kehitys oli hyvin verkkaista. Kieli eli lähinnä kristillisessä kirjallisuudessa, […]
Journalismi historian kertojana ja tuottajana
Menneisyyttä kuvatessaan niin tiedotusvälineet kuin historiantutkimuskin pyrkivät totuudellisuuteen mutta niiden kuvauskeinot ja traditiot poikkeavat toisistaan, sanoo historiantutkimusta ja journalismia väitöskirjassaan vertaillut toimittaja Olli Seuri. Vaikka historiantutkimus pyrkii kuvaamaan menneisyyttä tarkasti ja lähdekriittisesti, pitää historia silti kirjoittaa aina uudelleen. Esiin tulee uusia lähteitä […]
Suomen ja Ruotsin puolustuspolitiikan haasteet
Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuuspolitiikan päämääränä oli vakauttaa turvallisuustilanne koko Itämeren alueella. Nyt liittoutumattomuus ei enää takaa turvallisuutta, sanoo Alpo Rusi. Muutokset ovat entistä nopeampia. Vielä tammikuussa 2014 Ruotsin puolustusministeri totesi, että sodan syttyminen ei ole enää mahdollista Euroopassa. Heti tämän lausunnon jälkeen […]
Intersektionaalinen feminismi sucks! (Olinko kyllin provosoiva?)
Mikä kumma tämä intersektionaalinen feminismi nyt on? Mä en löydä tästä mitään uutta. Kun tutkin 90- ja nollaluvulla tällaisia vähemmistöjen tunnustamisia (politics of recognition, Anerkennung) yliopistolla, luulin että tällaisista marginaalisuus- ja identiteettipyörityksistä oli jo päästy, koska ne olivat poliittisesti niin taantumuksellisia. Tasa-arvofeministinä […]
Nationalismin kuolemantanssi
On lyhytnäköistä ymmärtää nationalismi itsestään selvästi hyväksi tai huonoksi asiaksi. Kyse on aina myös siitä, kuka sitä käyttää ja mihin päämäärään, sanoo toimittaja Heikki Aittokoski. Nationalismin juuret ovat syvällä Euroopan historiassa, mutta ei ehkä niin syvällä kuin voisi kuvitella. Erityisesti 1800-luku on […]
Kiinan yhden lapsen politiikka
Kiina päätti lopettaa 1980-luvun alussa aloitetun yhden lapsen politiikan tämän vuoden (2016) alusta alkaen. Nyt Kiinassa on lupa synnyttää kaksi lasta. Yhden lapsen politiikan tarkoituksena oli vähentää köyhyyttä. Ajatuskulku kaikkialla maailmassa oli, että nopea väestönkasvu lisää tai ylläpitää köyhyyttä. Kiinaa jopa rohkaistiin […]
Aikalaiskokemus ja ajan henki
1990-luku oli monella tavalla suuren edistyksen aikaa, sanoo kirjailija Jarkko Tontti. Berliinin muurin murtumista ja sosialismin romahdusta seurasi toivorikas vapauden aika. Tällöin nousivat esiin mm. tunnettu Francis Fukuyaman hahmotus ”historian lopusta”. Silloin kukaan ei olisi uskonut nykyistä kehitystä, että suuri maa eroaa EU:sta […]
Valtionyhtiöiden nousu ja tuho
Valtionyhtiöillä on ollut suuri rooli Suomen teollistamisessa. Vaikka liberalistiset teoreetikot ovat aina kammonneet sitä, että valtio omistaisi suuryhtiöitä, on valtionyhtiöillä ollut merkittävä vaikutus teolliseen kehitykseen. Valtionyhtiö on joskus ainoa vaihtoehto kun on haluttu kehittää pienen maan omaa teollisuudenalaa, sanoo professori Markku Kuisma. […]