Eurooppa koki 1600-luvulla monta rinnakkaista myllerrystä, kertoo historiantutkija Olli Bäckström. Samalle vuosisadalle osui sekä ympäristökriisi että talouden, politiikan, kulttuurin ja uskonnon kriisejä. Rauhanaika oli poikkeus. Samaan aikaan uudenlainen Eurooppa teki tuloaan. Markkinataloutta syntyi erityisesti Alankomaissa, jossa pian nähtiinkin maailman ensimmäinen pörssiromahdus. Tulpaanien […]
Viedään bolševikkien rahat. Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa
Toisen maailmansodan jälkeen idänkauppa oli ylimmillään 25 % Suomen ulkomaankaupasta. Huippuvuodet olivat 1950-luvun alussa ja vuosina 1981-83. Sodan jälkeen Suomen kauppapoliittinen tilanne oli hankala. Oli vaikea tietää miten Neuvostoliitto suhtautuisi Suomen läntisten kauppasuhteiden kehitykseen. Kekkonen onnistui kuitenkin sekä nostamaan itävientiä että myös […]
Michel Foucault ja elämän politiikat
Michel Foucault’n kirjoituksilla on ollut suuri vaikutus meidän aikamme yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun, historiantutkimukseen ja tieteenfilosofiaan. Foucault tutki kriittisesti sitä, miten yhteiskuntamme arkipäiväiset toiminnat ja rakenteet heijastavat vallan käyttöä ja yhteiskunnan hierarkioita. Uusimmassa kirjassaan ”Elämän politiikat” Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Ilpo Helén pohtii sitä […]
Sota, rauha ja Raamattu
Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen kertoo, että Raamatun esittämä apokalyptinen maailmankuva on hyvin houkutteleva ja helposti omaksuttava. Saman tyyppinen kerronnallinen rakenne orjuutuksesta ja kerran koittavasta voitosta voidaan löytää myös monilta filosofeilta. Sodan ja rauhan etiikka on ollut kristinuskolle vaikea jo uskonnon […]
Trump, Putin, Merkel ja Suomi
Presidentti Donald Trumpin politiikan perusteet ovat herättäneet kysymyksiä paitsi Yhdysvalloissa, myös oikeastaan koko maailmanjärjestyksessä, joka vallitsi lännessä toisen maailmansodan jälkeen, sanoo pitkän linjan diplomaatti Jaakko Iloniemi. Yhdysvaltain hallintojärjestelmä antaa presidentille laajat valtuudet, mutta vahva oikeuslaitos ja toisaalta kenraalikunta saattavat pitää Trumpin linjan […]
Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria
Suomen itsenäisyyshanketta voi tarkastella esimerkiksi kansanliikkeiden kautta, sanoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Raittiusliikkeen tavoitteet olivat yhteisiä sekä porvaristolle että työväestölle. Työväenliike oli myös sivistyksellinen liike, ja urheilu yhdisti ja jakoi Suomen kansaa. Suomen satavuotisessa historiassa on suuria mullistuksia. Sisällissota ja lamakaudet ovat […]
Suomen synty Euroopan myllerryksessä
Suomen itsenäistyminen oli pitkä prosessi, jonka syyt palautuvat 1700- ja 1800-luvun Euroopan yleisiin suuriin murroksiin. Usein tutkimuskirjallisuudessa Suomen historiaa kerrataan melko kapean näkökulman kautta. Risto Volanen tarkastelee kuitenkin Euroopan murroksia 1800-luvulta lähtien, ja tässä perspektiivissä tulee selväksi, että Suomi oli monin tavoin […]
Skeptisismin perintö
Kyseenalaistaminen ja epäily on ollut filosofien perustehtävä jo antiikin ajoista lähtien. Se on erottamaton osa filosofiaa. Antiikin pyrrhonilaiset skeptikot olivat sitä mieltä, että ei olemassa mitään varmoja tiedon lähteitä. Koska yhtä hyvä vasta-argumentti oli aina nostettavissa esiin, tuli pidättäytyä arvolausumasta. Tiedon etsimistä […]