Brändääminen alkoi Suomessa jo 1600-luvulla kun ensimmäiset ruukit perustettiin, kertoo markkinoinnin asiantuntija Timo Leppänen. Tällainen varhainen brändi on esimerkiksi Fiskars. Teollistumisen alkuaikoina tuotemerkiksi otettiin usein valmistuspaikkakunnan nimi. Mutta aikojen saatossa yritysten ja tuoteperheiden nimivalinnoissa on käytetty hyvin monenlaisia periaatteita. 1800-luvun lopulla yrityksiä […]
Kuinka olla ”vähän natsi”?
Sananen natsikortin käytöstä. En nyt ymmärrä lainkaan, miksi natsikorttia ei saisi käyttää. Tietenkin jonkun henkilön syyttäminen natsiksi vaatii aikamoisia perusteluja, sellaisia, joita hyvin harva täyttää. Mutta mitä on/oli natsismi? Jos moista korttia ei saa käyttää, natsismi oli ilmeisesti jokin saatanan juoni, täysin […]
Rosa Luxemburgin ideologia
Rosa Luxemburg oli puolalais-saksalainen vasemmistopoliitikko, sosialistinen filosofi ja vallankumouksellinen, joka surmattiin vuonna 1919 epäonnistuneen kapinayrityksen jälkeen. Luxemburg oli 1970-luvun vasemmistonuorten suuri sankari mutta hänen poliittinen ajattelunsa ei ole kovinkaan hyvin tunnettua. Rosa Luxemburg ennakoi kysyntävetoista talousteoriaa jo kauan ennen Keynesiä, sanoo yhteiskuntapolitiikan […]
Pirkkalan marxilainen koulukokeilu
Pirkkalan 1970-luvun opetuskokeilu oli puhtaasti marxilais-leninististä aivopesua, sanoo sotahistorian dosentti Jari Leskinen. Pirkkalan peruskoulussa tehtiin 1970-luvun puolivälissä kokeilu, jossa lapsia alettiin opettaa neuvostoideologian hengessä. Leskisen mukaan Pirkkalan kokeilu oli sikäli merkittävä, että se piirsi suomettumisen äärirajan: tätä pidemmälle Suomi ei enää halunnut […]
Joutilaisuus ja ahkeruus 1700-luvulla
1700-luvulla kirjeiden kirjoittamisesta tuli aatelin ja porvariston muoti-ilmiö. Se heijasteli julkisen ja privaatin alueen muutoksia uudelle ajalle tultaessa. Ruotsiinkin tuli aivan uudenlainen ”porvarillinen julkisuus” – yleiseurooppalainen julkinen sana ja keskustelu, joka viitoitti valistuksen tietä. Porvariston elämän kiinteäksi osaksi tulivat seurapiirijuhlat, teatteri ja […]
Antiikin Rooman viimeiset vaiheet
Rooman valtakunnan viimeisten vuosisatojen ajasta on paljon vanhentuneita käsityksiä, sanoo antiikintutkija Maijastina Kahlos. Myöhäisantiikki ei ollut rappion ja romahduksen aikaa niin kuin moderneissa tutkimuksissa on usein luultu. Maijastina Kahlos antaa kuvan moniaineksisesta vanhasta imperiumista, jossa esimerkiksi kansalaisuus turvasi aseman ja omistuksen. Vahvistuva […]
Johtolankoja rikoskirjallisuuteen
Rikoskirjallisuuden kehitys kuvaa omalla tavallaan myös länsimaisen yhteiskunnan koko kehitystä. Vaikka tämä kirjallisuuden laji on ensisijaisesti viihdettä, voi sen kautta analysoida myös koko yhteiskunnan ja arvojen muutosta. Toinen maailmansota oli yksi tekijä, joka muutti rikoskirjojen perusasetelmat ja kerrontatavan. Sodassa miehet toimivat joukkueina. […]
Suomen varhaishistoria
Pronssinen miekka oli aikoinaan käänteentekevä keksintö. Pronssikausi muutti eurooppalaista kulttuuria nopeasti ja rajusti. Pronssiaseet pakottivat yhteisöt rakentamaan linnoituksia. Pronssikaudella yleistyi myös jo kivikaudella alkanut tapa haudata vainajat suuriin kiviraunioihin . Tämä kertoo siitä, että silloiset kansat omaksuivat myös uuden uskonnon. Kalle Haatasen […]