Myyttejä ja harhakäsityksiä feminismistä

Yksi sitkeimmistä feminismiin liittyvistä uskomuksista on se, että feministit vihaavat miehiä, sanoo kirjailija Eveliina Talvitie. Talvitie arvelee, että tätä myyttiä pidetään yllä, koska se tehokas keskustelun tyrehdyttäjä. Argumenttina sen kuitenkin huono, koska pelkästään vihan avulla on onneksi vaikea vaikuttaa yhteiskuntaan. Eveliina Talvitie […]

Continue Reading

Tiedustelun pitkä historia

Valtioiden harjoittama tiedustelu on yhtä vanha ilmiö kuin itse valtiokin. Jo faraoiden Egypti ja antiikin Kreikka ja Rooma harjoittivat tiedustelua. 1900-luvun alusta lähtien tiedustelu on kokenut monta murrosta. Lennättimen keksiminen moninkertaisti tiedustelutiedon määrän ja olennaisen tiedon seulominen tietotulvasta tuli entistä tärkeämmäksi. Maailmansotien […]

Continue Reading

Erkkojen rooli kylmän sodan aikana

Helsingin Sanomien omistajilla Eljas ja Aatos Erkolla oli vahvat suhteet USA:han ja Englantiin. Myös poliittisesti Erkot olivat vahvasti suuntautuneita länteen ja läntisiin arvoihin. Kuitenkin kylmän sodan aikana Erkot joutuivat sovittamaan maailmankuvansa Kekkosen ajan realiteetteihin. Vuoden 1956 presidentin vaalien alla Eljas Erkko vastusti […]

Continue Reading

Hyvä kuolema

Suomalaisten enemmistö haluaisi kuolla kotonaan. Tämä toive ei useinkaan toteudu, sillä suurin osa suomalasista kuolee nykyään hoitolaitoksessa. Terho-kodin lääkäri Juha Hänninen sanoo, että monikaan ei kuitenkaan tiedä, mitä kotona kuoleminen merkitsee. Voi olla, että kuolevan viime toiveet ja tarpeet voidaan paremmin toteuttaa […]

Continue Reading

Perhe, valta ja seksi antiikin Roomassa

Arjen ja mikrohistorian tutkimus on suosittu tutkimussuunta tällä hetkellä myös antiikin tutkimuksessa. Antiikin Rooman ajan kirjallisista lähteistä voi löytää edelleen uutta tietoa esimerkiksi perhesuhteista, kansalaisten moraalikäsityksistä ja tapakulttuurista. Filosofian tohtori Jussi Rantala on perehtynyt antiikin Rooman valta- ja moraalikäsityksiin ja on nyt […]

Continue Reading

Suomen sisällissota ja muistamisen taakka

Vapaussota on huono nimitys vuoden 1918 tapahtumille, sanoo poliittisen historian professori Seppo Hentilä. Mannerheimin johdolla tehty venäläisen sotaväen aseista riisuminen kävi varsin helposti eikä juuri aiheuttanut aseellista vastarintaa. Niinpä tätä episodia ei oikein voi kutsua sodaksi. Vapaussota-termi sopii huonosti kuvaamaan myöskään punakapinaa, […]

Continue Reading

Demokratia suomalaisessa lähiössä

Tampereen yliopiston sosiologian apulaisprofessori Eeva Luhtakallio on tutkinut suomalaista lähiöelämää ongelmalähiöiksi leimatuissa lähiöissä. Alempien tuloluokkien asuttamissa lähiöissä äänestysaktiivisuus on heikompaa kuin muissa kaupunginosissa. Näissä lähiöissä politiikkaan ja puolueisiin ollaan usein pettyneitä. Monella on selvästi yhteiskuntaan kuulumattomuuden ja ulkopuolisuuden tunne. Jopa työssäkäyvillä ja […]

Continue Reading

Äärioikeisto Suomessa kylmän sodan aikana

Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Suomessa toimi useita äärioikeistolaisia ryhmittymiä. Tämän ajan ryhmille oli ominaista, että ne olivat leimallisesti kommunismin vastaisia. Toinen liikkeelle paneva voima oli Kekkos-vastaisuus. Vaikka ryhmiä oli lukumäärältään paljon, ne olivat yleensä pieniä eivätkä ne saaneet aikaan kovin näkyvää toimintaa. Siitä […]

Continue Reading