Perhe, valta ja seksi antiikin Roomassa

Arjen ja mikrohistorian tutkimus on suosittu tutkimussuunta tällä hetkellä myös antiikin tutkimuksessa. Antiikin Rooman ajan kirjallisista lähteistä voi löytää edelleen uutta tietoa esimerkiksi perhesuhteista, kansalaisten moraalikäsityksistä ja tapakulttuurista. Filosofian tohtori Jussi Rantala on perehtynyt antiikin Rooman valta- ja moraalikäsityksiin ja on nyt […]

Continue Reading

Suomen sisällissota ja muistamisen taakka

Vapaussota on huono nimitys vuoden 1918 tapahtumille, sanoo poliittisen historian professori Seppo Hentilä. Mannerheimin johdolla tehty venäläisen sotaväen aseista riisuminen kävi varsin helposti eikä juuri aiheuttanut aseellista vastarintaa. Niinpä tätä episodia ei oikein voi kutsua sodaksi. Vapaussota-termi sopii huonosti kuvaamaan myöskään punakapinaa, […]

Continue Reading

Demokratia suomalaisessa lähiössä

Tampereen yliopiston sosiologian apulaisprofessori Eeva Luhtakallio on tutkinut suomalaista lähiöelämää ongelmalähiöiksi leimatuissa lähiöissä. Alempien tuloluokkien asuttamissa lähiöissä äänestysaktiivisuus on heikompaa kuin muissa kaupunginosissa. Näissä lähiöissä politiikkaan ja puolueisiin ollaan usein pettyneitä. Monella on selvästi yhteiskuntaan kuulumattomuuden ja ulkopuolisuuden tunne. Jopa työssäkäyvillä ja […]

Continue Reading

Rikollisuus muuttuvassa yhteiskunnassa

Uusi teknologia ja sosiaalinen media ovat vähentäneet nuorten tekemiä rikoksia, sanoo Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsi. Viimeisten neljän vuoden aikana nuorisorikollisuus on suorastaan romahtanut. Nuorten asenteissa on tapahtunut suuri muutos. Sosiaalinen kontrolli on tullut voimakkaammaksi, eivätkä nuoret enää hyväksy tovereidensa rikollista […]

Continue Reading

Äärioikeisto Suomessa kylmän sodan aikana

Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Suomessa toimi useita äärioikeistolaisia ryhmittymiä. Tämän ajan ryhmille oli ominaista, että ne olivat leimallisesti kommunismin vastaisia. Toinen liikkeelle paneva voima oli Kekkos-vastaisuus. Vaikka ryhmiä oli lukumäärältään paljon, ne olivat yleensä pieniä eivätkä ne saaneet aikaan kovin näkyvää toimintaa. Siitä […]

Continue Reading

Suomen ylimmän upseeriston henkilökohtaiset ongelmat 1918-1945.

Suomen historiassa on ollut perinne, jossa sodan johtajia ei käsitellä kriittisesti, sanoo dosentti Lasse Laaksonen. Yleensä sodan johdon henkilökohtaiset ongelmat ja alkoholismi on aina selitetty parhain päin. Dosentti Lasse Laaksonen on tutkinut armeijan ylimmän johdon alkoholinkäyttöä itsenäisyyden alusta jatkosotaan saakka. Itsenäisyyden ajan […]

Continue Reading