Valtiovaltaan kriittisesti suhtautuvalla konservatismilla on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Jo maan perustuslaki lähtee siitä, että liittovaltion valta suhteessa kansalaisiin tai osavaltoihin on tarkasti rajattu. Merkittävä muutos tapahtui 1930-luvulla, kun Suuren laman takia valtio otti talouspolitiikasta aiempaa paljon vahvemman otteen New Deal -ohjelmalla. Konservatiivit […]
Demokratian utopia
Demokratia on hyvin muutosvoimainen käsite, sanoo yliopistonlehtori Teppo Eskelinen. Se on motivoinut voimakkaasti yhteiskunnallista liikehdintää ja paremman maailman etsintää. Kuitenkin nyt demokratian käsite kärsii väljähtymisestä tai itsetyytyväisyydestä. Olemme alkaneet kuvitella että me elämme jo valmiissa toimivassa demokratiassa. Teppo Eskelisen mukaan tämä estää […]
Tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö
Tieteellisen tiedon ominaisluonteeseen kuuluu jatkuva epäily ja kyseenalaistaminen. Luotettava tieto syntyy useiden tutkijoiden työn tuloksena, kun eri tutkijat päätyvät tahoillaan samaan lopputulokseen. Tieteellinen prosessi on läpinäkyvä, koska tutkijan pitää perustella tutkimuksen lähtökohta, käytetyt metodit ja esitellä käytetyt aineistot. Julkaistu tutkimus käy myös […]
Tuntematon Kiina
Kiinan nousu viime vuosikymmeninä maailman talousmahdiksi on kohottanut myös kiinalaisten itsetuntoa ja kansallisaatetta. Niinpä maan poliittinen johto näkee nyky-Kiinan tuhansia vuosia vanhan kiinalaisen kulttuurin suorana jatkeena. Virallisen historiankirjoituksen mukaan vasta kommunistinen Kiina pystyi vapauttamaan maan länsimaiden ikeen alta. Kiinan vahvistuminen on johtanut […]
Kaupunkien rooli modernisaatiossa
Kun Suomen suurimmat kaupungit alkoivat kasvaa 1800-luvun jälkipuolella, heijastui kaupungistuminen myös aatteelliseen keskusteluun. Jo silloin alkoi itää ajatus, että nykyaika on positiivista ja radikaaliam ja vanha aika oli pysähtynyttä ja konservatiivista. Siitä rakentuivat rintamat, joissa kaupunki edusti kehitystä ja nykyaikaa ja maaseutu […]
Suomenruotsalaisuuden synty
Suomen vuonna 1809 saama valtiollinen autonomia muutti monia asioita. Autonomian aikaan syntyi myös niin sanottu kielikysymys eli kamppailu siitä, millä kielellä uusi kansakunta toimii. Vielä 1700-luvulla kieli ei ollut Suomessa tärkeä identiteetin määrittäjä. Tärkeämpiä identiteetin tekijöitä olivat muun muassa sääty, uskonto ja […]
Kansallinen ajattelu ja kieli
Nationalismi on osa modernisaatiota, sanoo professori Janne Saarikivi. Hän on uusimmassa kirjassaan ”Suomen kieli ja mieli” pohtinut kielen, kulttuurin ja kansallisen identiteetin välisiä suhteita. Nationalismille on ominaista se, että se on ottanut suuret ihmismassat rakentamaan yhdessä yhteiskuntaa. Tämän edellytyksenä on ollut koulutus […]
Suomalaiset SS-miehet
Jatkosodan aikana 1400 suomalaista sotilasta taisteli itärintamalla Saksan Waffen-SS:n joukoissa. Suomalaiset olivat osa osa SS-divisioona Wikingiä, johon rekrytoitiin ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Dosentti André Swanström on tutkinut suomalaisten SS-miesten taustoja ja kohtaloita. Swanströmin mukaan suomalaiset nuoret miehet lähtivät Saksan armeijaan monista eri syistä. Hyvin […]